perjantai 18. huhtikuuta 2014

Misla näyttelee!

Nonniin, tapahtumarikas viikko takanapäin. Näin aluksi voisin toivotella hyvää pääsiäistä kaikille, eikös nyt sen aika ole?! Mennään kuitenkin suoraan asian ytimeen. Mislan kanssa ollaan piipahdettu nyt viikon sisään kaksissa näyttelyissä ja tulokset ovat olleet erittäin vaihtelevia!

Ensimmäinen reissumme kohdistui Viroon Tallinnan voittajanäyttelyyn. Viikko sitten perjantaina aamu alkoi jo erittäin epälupaavasti kun heräsin huonovointisena ja Hatti oli jälleen Pabin kimpussa, jolloin jouduin menemään niiden väliin. Hatti ei ollut asiasta ihan samaa mieltä, vaan kävi ensin kiinni polveeni ja siitä sitten sormeen. Ainoat ehjät legginsit saivat 4 reikää itseensä ja peukalopolo on vieläkin hiukan herkillä, mutta näitä sattuu eikä niille juuri mitään voi. Pitäisi tajuta olla menemättä väliin mutta omatunto ei millään anna periksi!
Sen jälkeen kun mäyrät saatiin eroon toisistaan, otti ällötysolo minusta vallan ja halailin pönttöä vielä silläkin hetkellä kun auton olisi jo pitänyt kiitää Tamperetta kohti. Noh, onneksi olin pakannut auton edellisenä iltana. Kun sain kerättyä itseni kasaan, nappasin koirat autoon ja pääsin matkaan puoli tuntia jäljessä aikataulusta. Nappasin Tampereelta kyytiin Mislan kasvattajan Riinan ja Sadako-shikokun. Rasu jäi Tampereelle Jikino Kenshan päämajaan sillä itse olen ollut sairaslomalla ja näin muuten töitä on tulossa paljon, joten itselläni ei harmi kyllä enempää aikaa neitiin paneutumiseen ollut. Mukavat viikot meillä kuitenkin oli, Misla tykkäsi hirveästi koirakaverista ja vierailevan tähtösen kanssa edistyttiinkin jo hyvin!

Matka kohti satamaa sujui hyvin. Tosin olimme perillä hiukan nihkeästi, sillä viimeiset autot oli lastattu jo aikoja sitten, laiva lähtikin melkein heti kun pääsimme sisätiloihin. :D Väsymys oli jo laivassa valtava. Söimme jäätävän hyvät mansikkatriflet ja iloiseksi yllätykseksi laiva olikin perillä tuntia aiemmin mitä lapuissa luki. Hotellille suunnistaminen vei yllättävän kauan vaikka matkaa olikin vain pari kilometriä, mutta mitäpä tuosta! Hotelli oli pienen ja suht. viihtyisän oloinen - ja mikä parasta - todella halpa. Yö koirien kanssa maksoi kahdelta hengeltä yhteensä vain reilut 40 euroa, mikä sopii köyhille koiranäyttelyhulluille paremmin kuin hyvin.
Ikävä kyllä naapureita ei hotellissa saa valita ja tästähän niitä harmaita hiuksia koitui eniten. Kahdessa-kolmessa naapurihuoneessa oli yhteensä varmaan 20 nepalilaista tai vastaavaa nuorta, jotka aloittivat huutamisen, musiikin jumputtamisen, tavaroiden paiskomisen ja käytävällä juoksemisen kymmeneltä illalla. Kaikkien huoneiden ovet olivat auki joten äänet kuuluivat 100x pahempina meidän huoneeseemme. Etenkin Misla stressasi tätä kovasti eikä kyennyt millään rauhoittumaan. Parin tunnin pyöriskelyn jälkeen topakka kasvattajamamma onneksi pyyhälsi huutamaan respaan ja niin huligaanijoukko saatiin hiljaiseksi!

Muutaman tunnin yöunien jälkeen teki aamulla mieli vain kääntää kylkeä ja vetää peitto syvemmälle korviin. Tämä ei ollut kuitenkaan mahdollista sillä aamupala kutsui ja sitten täytyikin jo lähteä kohti näyttelypaikkaa. Misla oli silminnähden väsynyt vaikka myöhemmin yöllä rauhallisempaa olikin. Näyttelypaikalla tsekattiin kilpakumppanit ja täytyi hyväksyä jo suosista tuleva tappio - Mislaa vastassa oli upea, vasta 9kk ikään tullut syvänpunainen liettualainen narttu. Ikäisekseen koira oli kuitenkin paljon pidemmälle kehittynyt kuin mitä Misla on, ja ilohan tuota koiraa oli katsella.
Tuomarina oli ihastuttava vanhempi norjalainen mies Christen Lang, joka arvosteli Mislaa seuraavin sanoin: "Feminine head. Have to mature. Enough neck, good topline + tail. Need to develop in body. Enough bones. Would like to see more efficient movement from side & moves bit close behind. Good coat structure but not in best condition today. Very nice temperament". Tulokseksi siis tällä kertaa JUN EH JUK2, mutta tällä karvatilanteella ja näin tiukalla tuomarilla en voisi olla tyytyväisempi. :) Tuomari oli hirveän tarkka siitä missä kulmassa koiran pitää olla tuomaripöytään katsottuna, jakeli koirille myös T:ää ja joissain roduissa nähtiin jopa sitä että liki kymmenestä koirasta yksikään ei saanut SA:ta. Liettualainen junnunarttu nappasi loppujen lopuksi ansaitusti ROP-tittelin. Eipä sitä paremmalleen haittaa hävitä!


Meidän poppoon ei kuitenkaan tarvinut ihan tyhjin käsin lähteä kotiin, sillä vielä oli vuorossa Sadakon ensimmäinen junioriluokka. Ihana naku Sadako oli ainut rotunsa edustaja, mutta eihän se mitään merkkaa. Junnuserti ja ROP sieltä kuitenkin tälle tytölle nasahti titteleiden kera, joten oli edes jotain mitä juhlistaa! Ryhmäkehiä odoteltiinkin sitten pidempi tovi, ja etenkin niiden kulkua sai odotella kauan. Rotunsa parhaiden junioreiden ryhmäkehän jälkeen päätimme lähteä pois sillä koirat alkoivat olla niin väsyneitä ettei ollut enää mitään mieltä jäädä näyttelypaikalle. Niin suunta kohti satamaa ja pari hassua tuntia odottelua että päästiin laivaan. Laivamatkalla oli tällä kertaa ihana Pauliina viihdyttämässä meitä, vaikka itse muistutin tuossa vaiheessa enemmän ruunan raatoa kuin ihmistä.
Kotimatka oli kaikkea muuta kuin mukava. Oli jo pimeää, väsy oli aivan järkyttävä ja vieraalla autolla ajaminen vaati aina omanlaisensa keskittymisen. Tampereella kun jätin Riinaa kyydistä mietin, että pitäisikö vaan suosista jäädä nukkumaan yön yli ja ajaa kotiin aamulla. Päätin kuitenkin jatkaa matkaani mikä osoittautui erittäin suureksi virheeksi. Ylöjärven jälkeen alkoi sade joka vain yltyi mitä lähemmäs kotia pääsin. Itselläni oli hirveä väsy, koiralla oli väsy ja halusin vain päästä mahdollisimman pian kotiin. Oli pimeää, pitkiä valoja oli mahdotonta käyttää sateen vuoksi, teiden urat olivat täynnä vettä ja hirvivaroituskylttejä vilisi jatkuvasti. Jos olisin tiennyt tuosta kelistä, en olisi harkinnutkaan kotiin ajamista. Eikä siihen sitten vaadittukaan kuin yksi vesiliirto ja kummasti ei ollutkaan enää kiire kotiin.. Pääsin kuitenkin hengissä kotiin yöllä kahden aikaan, voi miten helpottunut sitä voikaan olla omasta sängystä! Kokemusta lukuunottamatta siis turha reissu meille tällä kertaa, mutta ehkä seuraavalla kerralla onnistaa!

Tänään tehtiin vähän kevyempi reissu ryhmänäyttelyyn Vesilahteen. L:kin suostui pitkästä aikaa lähtemään mukaan koiranäyttelyyn, mikä oli erittäin hyvä sillä itse olin viimeyön töissä ja työt kutsuvat tänäkin yönä. Oli mukavaa vaihtelua ettei tarvinut itse ajaa metriäkään! Pääsimme lähtemään hiukan jäljessä aikataulusta ja stressasinkin jo että keritäänkö näyttelypaikalle ollenkaan. Nappasimme Tampereelta jälleen Riinan ja Sadakon kyytiin ja posotimme Vesilahteen - mutta kappas! Kehät olivat yli tunnin myöhässä. Toisaalta hieno juttu että kerittiin, mutta eihän se pidempi odottelu koskaan mieltä lämmitä. Tuomarinamme toimi Perttu Ståhlberg joka on vasta hiljan saanut arvosteluoikeuden akitoihin ja arvosteli niitä virallisissa luokissa siis nyt ensimmäistä kertaa.
Näyttelyyn oli ilmoitettu Mislan lisäksi yksi brindle junorinarttu. Misla esiintyi hienosti ja kärsivällisesti kehässä, vaikkakin liikkeessä olisi mielestäni saanut olla hiukan enemmän potkua. Tuomari kehui koiraa hirveän paljon ja yksilöarvostelun jälkeen sanoi, että voisi jättää SA:n antamatta karvattomuuden vuoksi, mutta kun niin harvoin näkee näin laadukkaita rotunsa edustajia niin annetaan se SA kuitenkin! Arvostelusta saimme lukea seuraavaa; "Erinomainen tyyppi ja mittasuhteet. Hyvä vahvuus, kaunis pää ja ilme. Hyvä pigmentti, tummat silmät ja oikea-asentoiset korvat. Hyvä kaula. Ikäisekseen hyvin kehittynyt runko. Hyvin kiinnittynyt ja oikea-asentoinen häntä. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Mukava luonne, esiintyy hyvin". Paras narttu -kehään siis vei sekä meidän että tämän brindlen juniorinartun tie, tuomari kätteli ensimmäisen koirakon ja tuli sitten sanomaan että ikävä kyllä tällä kertaa karvat tulivat ykköseksi, Mislalle siis loppurivistöksi NUO ERI NUK1 SA PN2 VASERT! ♥ Mukava piipahdus ja tottakai SA:t lämmittävät aina mieltä, ehdottomasti aion viedä koiran tälle tuomarille uudelleenkin jo ihan vain sen takia että hän oli niin ystävällinen ja mukava, mitä ei todellakaan voi pitää olettamuksena!

Seuraavaksi suunnataan viikon päästä Vaasan KV näyttelyyn. Katsotaan miten siellä menee, koiran karvatilanne kyllä turhauttaa mutta eivätköhän nekin uuden lisäravinnekuurin myötä ala pikkuhiljaa kasvaa takaisin! Meillä näyttelynamituksen hoitaa Mustin ja Mirrin valikoimista löytyvät Planet Pet Society pakastekuivatut kanapalat! Nämä herkut ovat helppoja laittaa useampaankin osaan eikä koiran tarvitse jäädä järsimään niitä sen kummemmin sillä ne eivät ole sitkeitä, mikä on tärkeä ominaisuus näyttelyherkuille. Mitä pikemmin nielty sen parempi! Nämä kanakuutiot ovat ainakin Mislan mielestä erittäin maistuvia, ne eivät myöskään haise juuri millekään ja kuivan koostumuksen ansiosta voi sulloa rauhallisin mielin taskut täyteen näitä herkkuja. Mikäli sitä "the näyttelynamia" tai vaikka koulutusherkkua ei ole vielä löytynyt, niin suosittelen lämpimästi kokeilemaan näitä! :) 

♥ Manta

4 kommenttia:

Nanna Salmela kirjoitti...

Hyvä Misla!
Harmi kun olisin halunnut itsekkin tulla katsomaan Vesilahteen, kun lähellä olis ollut (isäni asuu vielä jopa Vesilahdessa), mutta oli pakko viettää synttäreitä kotona.

Donnie- kirjoitti...

Hepskukkuu! Koitin jo puhelimella vääntää kommenttia, tosin sen perille pääsystä en sitten tiedä.. :P
Nojaa eniveis, mulla on pari räpsyä Mislasta Vesilahdelta :) Ei mitään järtsin mahtavuutta kun pn-kuvat puhkipalo sen verran huolella, mutta http://jannoi.kuvat.fi/kuvat/Vesilahti+18.4.2014/ tuolta löytyilee jos kiinnostaa.
Hengailin ihte melkein teidän vieressä ja pitkän aikaa mietin että onkohan toi nyt Misla ja hoo, olihan se :D

VenlaOliwia kirjoitti...

Tykkään blogista :) aloin lukijaks :)

small-paws-big-results.blogspot.fi

mantu kirjoitti...

Nanna Salmela, kiitoksia! :) Voi harmi, no mutta sinne Tampere KV:hen sitten! ;)

Donnie-, joo, ei näkynyt kommenttia. :/ Höh, olisit tullut nykäisemään hihasta! Tosin en välttämättä ole kauhean helposti lähestyttävän näköinen aina.. :D Olipa kiva nähdä kuvia näyttelyistä, omaa kameraa kun ei tullut mukaan ollenkaan. :)

VenlaOliwia, kiva että pidät! :)

Lähetä kommentti