maanantai 9. joulukuuta 2013

Terveisiä napajäätiköltä!

Mittari näyttää lähemmäs -20°C, täytyy kyllä sanoa ettei tämä talvi ole minun juttuni sitten yhtään. Siihen asti oli kivaa kun lunta oli paljon ja pakkastasteitakin vain muutama, mutta nyt keli on käynyt sietämättömäksi!

Eeli tuli kotiin tekemään tuttavuutta Pabin kanssa. Noh, se on alkanut juuri niinkuin olen arvellutkin eli Eeli myllyttää reppanaa, muttei kuitenkaan niin rajusti kuin muut frettimme. Katsotaan josko nämä kaksi voisivat lyhyessäkin ajassa tulla toimeen, ovat kuitenkin luonteeltaan hyvin samankaltaisia. Tarha-asukkeina ovat siis tällä hetkellä Taavi, Veeti, Hatti ja Navi, hienosti siellä on pärjätty kovemmistakin pakkasista huolimatta, jopa maailman laiskin otus Taavi vetää välillä hirveää rallia karva pörröllä pitkin tarhaa! Onneksi kelit lauhtuvat taas pian niin freteilläkin on mukavampi olla ulkona.

Pabi-polon suhteen alkaa taas iskeä jonkinsortin epätoivo. Jos Mislaan voisi luottaa, saisi Pabi elellä täällä meidän puolellamme, mutta en kuitenkaan halua reppanaa koirallekaan syöttää. Onneksi edes imusolmukkeesta on alkanut pikkuhiljaa turvotus katoamaan, sehän siitä puuttuisi että saisi vielä lisäksi stressata toisen terveydentilaa. Vielä(kään) en kuitenkaan ole valmis luovuttamaan tämän laumaan sopeuttamisen suhteen, kyselin neuvoa kokeneemmalta kasvattajalta joka suositteli homeopaattisia, rauhoittavia valmisteita jotka auttavat ainakin stressiin. Näitä siis lähdetään kokeilemaan molemmille osapuolille, toivotaan että niistä löytyisi edes hiukan apua tähän tilanteeseen!

Mislan kanssa valmistaudutaan tulevan viikonlopun suureen koitokseen - messariviikonloppuun! Vielä on kovasti harkinnassa että esitänkö Mislan itse vai pyydänkö jotain kokeneempaa kehäkettua käyttämään neitiä kehässä, sen verran jännittää jo näin etukäteen että pelkään pilaavani mahdollisuutemme tällä jännittämisellä! Treenattukaan ei olla juuri lainkaan, mutta onhan tässä vielä muutama päivä aikaa.. Tänä iltana pitäisi vielä pestä koira, Misla tosin ei ole asiasta lainkaan samaa mieltä.. Mutta toivotaan nyt että näyttelyt saataisiin meidän osaltamme kunnialla pakettiin, enkä kyllä pistäisi pahitteeksi mikäli sieltä saataisiin yksikin titteli "kotiinviemisiksi".. :) Misla on edelleen melko karvaton, jännä nähdä koska neiti aikoo karvoittaa itsensä kunnolla. Messarin jälkeen meillä onkin pari kuukautta taukoa näyttelyistä, näiltä näkymin seuraavat ovat vasta maaliskuun alussa, jolloin itse olen Ruotsissa frettinäyttelyssä. L kuitenkin lupautui käyttämään Mislan kehässä, joten let's see. :D

Olen ollut itse ihan hirveän saamaton viimeaikoina, tuntuu että päivät vaan menevät mutta mitään ei saa aikaan. Frettihuoneesta en halua vieläkään julkaista kuvia, sillä se vain ei yksinkertaisesti miellytä silmääni vielä tarpeeksi. Seinä ja ikkunankarmit ainakin pitäisi maalata, sekä heitellä hiukan tauluja sinne sun tänne, sitten siitä ehkä kehtaisi jo ottaa pari kuvaa. :) Fretinkatsojiakaan en ole viimeaikoina ottanut vastaan, pääasiassa frettien tilanteen takia kun ei tulla keskenään toimeen ja en ole halunnut esitellä hajanaista laumaa. Noh, josko tämä tästä nyt lähtisi taas piakkoin rullaamaan vähän sujuvammin.

Olen suunnitellut alkuvuodelle hiukan laajamittaisempaa blogi"kampanjaa", joka liittyy pimeisiin pentuihin. Tavoitteenani on aina vaan tuoda esille frettiä lemmikkinä, ja täten myös ohjata ihmisiä kunnollisten kasvattajien pariin. Mitä vähemmän pimeitä kasvattajia, sitä vähemmän pimeitä pentuja ja sitä terveempi suunta Suomen frettikannalle. Toivotaan että mahdollisimman moni bloggaaja - niin eläin, lifestyle kuin leivonta - lähtisi mukaan tähän prokkikseen. :) Tieto on valtaa ja mikäli ihmiset eivät osaa etsiä sitä itse, tulee se tuoda naaman eteen tyrkylle.

♥ Manta

4 kommenttia:

Inkku & Essu kirjoitti...

Kiva postaus! Hyij... Täällä on -10'c kylmää ja nenä on jo jäässä.

Suski kirjoitti...

Aivan ensiksi suuri kiitos piristävästä ja mukavan suorasta blogista! Itsellä ei frettiä ole ja tuskin on tulossakaan, mutta silti blogi piti lukea alusta asti läpi, samoin kuin Jos vastaan tulee näätä -blogi. On vain jotenkin aina niin virkistävää löytää blogeja joissa asioita ei kaunistella, ja sisältönä on muutakin kuin suloisia pentuja.

Näitä juttuja lukiessa fretit lajina alkoi kyllä kiinnostaa entistä enemmän, ja vähän houkuttaisi suunnata WCWFS:ään näätiä katsomaan, kun se olisi mukavasti tässä kotikulmillakin. Pitää vain vielä katsoa miltä viikonlopun aikataulut näyttävät, kun olen luvannut majoittaa tuolloin yhden koirakasvattajan, joka on tulossa meille tutustumaan skunkkiin ja rottiin. Niissä onkin itsellä tällä hetkellä kylliksi hommaa, ja etenkään mitään pentua ei ihan heti asuntoon kaipaa kun yksi on pikkuhiljaa alkanut vähän rauhoittua ;) Niin suloisia kuin kaikki eläinlapset ovatkin, sitä taas muistaa miksi itse suosii monien lajien kohdalla aikuisia kodinvaihtajia (vaikka niissäkin toki on omat haasteensa monilla lajeilla).

mantu kirjoitti...

Inkku&Essu, kiitoksia! :) pohjoisemmassa pakkasta on ilmeisesti yli -30 astetta, en ymmärrä kuinka ihmiset tuolla selviävät hengissä kun täälläkin tuntuu jäätyvän hengiltä. :D -10 on kyllä paha myös!

Suski: Kiitos kiitos ja hieno kuulla että blogi on ollut mieleen! :) Kuten olen toitottanutkin, pyrin antamaan mahdollisimman realistisen kuvan siitä millaista se fretin omistaminen on - niin parhaimmillaan kuin pahimmillaankin. Itse olen vakaasti sitä mieltä että kodinvaihtajien määrää pystytään vähentämään sillä että ihmisille tuodaan kunnolla kaunistelematonta tietoa esille, kun hoksataan ettei se fretti ehkä sitten lemmikkiominaisuuksiltaan olekaan ihan sitä mitä lemmikiltä toivoo/sietää. Kannattaa ehdottomasti tulla Westiin katsomaan frettejä, niitä pitäisi olla paikalla ainakin reilut 100 kappaletta, meidän kuusikko mukaanluettuna tietysti. :) Tosiaan rottien kanssa samaan talouteen ei frettiä kannata hankkia, mutta tiedä vaikka joskus tulevaisuudessa innostuisit enemmänkin. :) Skunkki on ollut meilläkin hankintalistalla jo pidemmän aikaa, mutta katsotaan sitten kun ajankohta on sopivampi. Mutta mikäli eksyt WCWFSiin niin tule ihmeessä moikkaamaan!

Suski kirjoitti...

Rotat olivatkin yksi syy miksi meillä päädyttiin skunkkiin frettien asemasta, yhdessä ominaishajun ja ruumiinrakenteen vuoksi. Sillä vaikka sitä tietää talouksia joissa on sekä frettejä että rottia ongelmitta, niin nuo ovat kuitenkin aina yksilöistä kiinni, ja itsekin on tullut sen verran tuosta frettien saalistusvietistä luettua ettei sitten huvittanut lähteä kokeilemaan. Yhdeltäkin tutulta pari rottaa kun joutui juuri palautumaan kasvattajalle niiden sressatessa liikaa fretinhajua, vaikka talouden vanhemmat rotat eivät ole siitä moksiskaan. Mihailin (eli tuon meidän skunkin) kanssa rinnakkaiselo onkin mennyt rauhallisesti, kun Mihailia kiinnostavat häkissä olevat rotat vain kun ne heittelevät sieltä ruokaa lattialle tai saavat huomiota, ja rottia Mihail lähinnä silloin jos sen häntä eksyy tassun etäisyydelle niin että siitä voi koettaa napata karvoja pesämateriaaliksi. Muuten noita ei olekaan koitettu yhteen, etenkin kun Mihailinkin piti pitkään kokeilla kaikkea ensin hampailla - eikä siihen ole ollut muutenkaan niin tarvetta.

Vaikka sitä onkin kiinnostunut tutustumaan fretteihin paremmin, tällähetkellä tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä että jos meille jossain kohtaa lisää vapaanaeläviä tulee niin se on toinen skunkki. Itseni tuntien kun en kuitenkaan malttaisi frettiäkään sulkea yhteen huoneeseen, ja koko asunnon saaminen frettivarmaksi voisi olla varsin haastava operaatio - ne kun mahtuvat niin paljon pienemmistä koloista mitä tuo karvapäärynä. Mihailkin kun oli alkuun tarkoitus pitää omassa huoneessaan yöt ja kun olemme poissa, mutta sitten kun asunto alkoi olla skunkkivarma ei sitä enää raaskinut sinne sulkea - etenkään öisin kun toinen on illan ohella aktiivisimmillaan. Me nukuimmekin sitten ensimmäiset kuukaudet vierashuoneessa, niin pentu sai spurttailla ilman että heräsimme siihen.

Lähetä kommentti