sunnuntai 18. elokuuta 2013

Erittäin Hyvä viikonloppu

Perjantaina oli viimeinen työpäivä kakkostyöpaikassani, mikä tarkoittaa sitä että aikaiset herätykset ovat ainakin toistaiseksi historiaa ja saan elämäni takaisin! Ei siinä, työpaikka oli kyllä mukava ja työkaverit myös, mutta on mukavaa saada vihdoin jättää 17h työpäivät taakseen ja hengähtää hetken kaiken tämän hullunmyllyn keskellä.
Olemme kotiutuneet jo ihan hyvin uuteen kotiimme, frettihuonekin on vihdoin ja viimein saatu valmiiksi, enää ei puutu kuin portti ja ulkoinen hienosäätö! Huoneesta ei kuitenkaan ole luvassa kuvia ennenkuin olen siihen täysin tyytyväinen, tällä hetkellä lähinnä tuskailen sisustuksen kanssa enkä meinaa saada huoneesta millään mieleistäni. Plääh.


Taavin implantin teho on loppunut. Piilokiveksen vuoksi olen päivittäin yrittänyt "lypsää" piileskelevää kivestä alemmas omaa paikkaansa kohti, mutta eipä tuo tunnu tuottavan tulosta. Kivessyöpäriskin vuoksi Taavi tulee pääsemään leikkauspöydälle vielä jonain päivänä, mutta ei vielä. Olen ilmoittanut Taavin leikkaamattomana FFF'iin, mutta mikäli poju käy sietämättömäksi ennen sitä, tulee se saamaan uuden implantin nahkansa alle hyvin vikkelästi. Toistaiseksi pulleron kanssa on pärjätty oikein hyvin eikä kavereidenkaan raiskailu ole ihan överitouhua! Mutta uutta lanttia laitetaan joka tapauksessa siinä vaiheessa kun tilanne alkaa käydä sietämättömäksi, viimeistään ennenkuin vauvat aloittelevat ensimmäisiä kiimojaan. 


Tänään käytiin Mislan kanssa Porissa ensimmäisessä junioriluokassa. Matkaan lähdettiin aikaisin aamulla, olimme edellisen päivän kavereiden kanssa mökillä Ähtärillä joten väsy oli jo heräämisestä lähtien valtava. Seinäjoen kautta koira ja tavarat mukaan ja suunta Poriin, matkat sujuivat onneksi ihan näppärästi eikä eksyiltykään liian montaa kertaa. :D Ryhmänäyttely järjestettiin jossain päin Yyteriä, sen tarkemmin ei tullut seurailtua ympäristöä kunhan nyt perille löydettiin. Jonkinmoisella kentällä näyttely järjestettiin, pohja oli todella tympeä, käytännössä vain isoja kiviä hiekkapohjalla. Misla ihmetteli pohjaa jonkin verran, etenkin kehässä.

Näyttelypaikalla oli jäätävän kuuma, varjoa ei ollut juuri missään mutta saimme onneksi varattua kahvion teltasta paikat jossa nökötimme pari tuntia tunnin myöhässä olleiden kehien vuoksi. Misla oli ihan veto pois ja ärsyttävään teinimörkötyyliinsä erittän epäkiinnostunut kaikesta muusta paitsi perseilystä, mikä lämmitti mieltä oiken mukavasti... Kehään mennessä Misla otti lämpöhalvaukseen kuolevan draamakuningattaren roolin eikä halunnut liikkua normaaliin reippaaseen tapaansa, vaan tyytyi lyllertämään kehän ympäri kuin mikäkin lahna. Tuomarina oli Marja Talvitie, jonka Misla kuitenkin otti tuttuun tapaan iloisesti vastaan, näytti hienosti hampaat ja antoi tunnustella itsensä rauhassa läpikotaisin. Arvostelu näytti tältä; "Erinomainen tyyppi. Ihan bikineissä esitetty. Edestä kovin niukasti kulmautunut, kaunispäinen tytö. Käyristää hieman lanneosaa sekä seistessä että liikkeessä. Aavistuksen alas kiinnittyny, oikein kiertynyt häntä. Oikea karvanlaatu, mutta pohjavilla puuttuu täysin. Hyvä väri ja urajiro. Liikkuu kovin löysästi edestä. arvitsee aikaa valmistuakseen." Tuomari kuitenkin kehui Mislaa vielä kovasti ja sanoi että koira tulee olemaan todella kaunis aikuisena, mutta karvattomuuden ja keskeneräisyyden vuoksi tulokseksi JUN EH JUK1 tänään!

Olen oikein tyytyväinen arvosteluun ja tulokseen, ei Porista muuta lähdettykään hakemaan kun Mislan karvatilanne tiedettiin ja koira on vasta hiljattain täyttänyt 9kk. :) Hyvää treeniä teinimörölle, seuraavat näyttelytkin ovat vasta kuukauden päästä joten taas saadaan huilia hetken aikaa. Tai siis Misla saa...

Tänään on luvassa armotonta pakkaamista, erilaisten asiakirjojen tulostelua ja siivoilua. Huomenna aamulla lähdemme koko konkkaronkka ajelemaan kohti Helsinkiä, Misla jää viikoksi hoitoon kasvattajalleen ja fretit jakautuva mitä todennäköisimmin Lisan ja Emilian vaivoiksi. En voi uskoa että ylihuomenna tähän aikaan ihmettelen jo Budapestia omilla silmämunillani, täytyy kyllä myöntää että jännittää ihan hemmetisti! Lähinnä pelottaa että jokin menee pieleen frettien kanssa paluulennolla, tai että unohdan jotain todella tärkeää kotiin.

Noh, ei auta kuin toivoa että kaikki menisi ihan suunnitelmien mukaan. Palailen reilun viikon päästä Unkarin kuulumisten, Pabin kuvien sekä Viron näyttelyreissun tulosten kera, pitäkää peukkuja pystyssä että reissumme eivät mene miltään saralta pieleen ja että päästään turvallisesti kotiin koko karvalauman kanssa!

♥ Manta

0 kommenttia:

Lähetä kommentti