sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Maakuntamatkailu avartaa..

Huomasinkin että olen ollut poikkeuksellisen laiskalla tuulella kesäkuun ajan. Noh, onneksi tässä on aikaa hiukan tsemppailla, kuulumisia on niin paljon etten tiedä muistanko edes kirjoittaa kaikesta!

Vietin viikonlopun Rosan nurkissa Oulussa, saavuin toissayönä ja eilisaamuna kerkesimme jo pyörähtämään kehässä Mislan kanssa. Tuomarina toimi Harto Stockmari, joka oli oikein mukava ja asiallinen miekkonen. Mislan hän arvosteli seuraavasti: "Narttumainen kokonaisuus. Oikeat mittasuhteet. Oikeanmuotoinen ja -ilmeinen pää. Hyvä purenta. Etuosan tulee kehittyä. Hyvin kehittynyt runko. Normaalisti kulmautunut takaosa. Hyvä käytös. Liikkuu joustavalla hyvällä askeleella." Tuloksena KP ja ROP-Pentu! Mislan kehäkäytös alkaa olla todella hyvää, häntäkään ei luprsahdellut tänään niin pahasti kuin aiemmissa näyttelyissä. Innokkuus tuomareita kohtaan on ehkä vielä hieman yliampuvaa, mutta vähän kehitystä on tullut siihenkin!

Tänään oli toinen Oulu KV päivä, tuomarina toimi Elsbeth Clerc. Arvostelu oli ihan hyvä; "8 months old. Feminine in head and expression. Good breed type and size. Well angulated. Solid body. Needs more time. Immature mover." Tulokseksi jälleen KP ja ROP-Pentu. Tuomarista täytyy kyllä sanoa sen verran että hänelle en aio koiraani viedä enää koskaan. Mislan sisko oli hyvin epävarma, ja käytöksellään tuomari ajoi koiran lopulta paniikkiin tuomarin pöydän alle. Koiran esittänyt Mislan kasvattaja oli sanonut tuomarille että he ovat tulleet vain harjoittelemaan pentuluokkaan ja hakemaan hyvää kokemusta, johon tuomari tuumasi että koiranäyttelyt eivät ole harjoittelua varten vaan koiraa täytyy treenata kotona niin että se osaa jo esiintyä näyttelyihin tuotaessa. Tuomarin sanomiset olivat silkkaa vittuilua, lopuksi hän tuumasi vielä että "golden leash didn't help", kun Mislan sisko esitettiin akitojen omalla hihnalla. Niinkuin kukaan olettaisi että hyvännäköinen ja toimiva hihna olisi taannut sijoituksen..
Siinä sivusta seurattuani tuota episoodia odotin kauhulla omaa vuoroani. Kuten arvata saattaa, oli tuomari todella tyly myös meille, vaikka Misla käyttäytyikin esimerkillisesti. Sanomista tuli muunmuassa parista nakinpalasesta joita pidin, niiden käyttö oli tuomarin mukaan ehdottomasti kiellettyä enkä saisi koskaan enää käyttää niitä kehässä koiran kanssa sillä ne eivät koiranäyttelyihin kuulu. Paskanmakuhan koko keissistä jäi suuhun vaikka hyvä sijoitus saatiinkin, tiedä sitten eikö rotu ollut arvon sveitsittären mieleen vai oliko muuten vaan paha päivä.



Palkintoporsaskuva lauantailta! Kuva © Natalia Halme

Oulussa en kerinnytkään sitten juuri muuta tehdä kuin käydä näyttelyissä ja röhnöttää Rosan luona Mislan kasvattajan Riinan kanssa. Oli kyllä hurjan kiva päästä näkemään Mislan siskoa ja muitakin akitaihmisiä, täällä Seinäjoella kun ei saman rodun edustajiin paljoa törmäillä. :) Lisäksi kävimme Kurin omistajan Natan kanssa koirapuistoilemassa kehämme jälkeen, kuten olettaa saattoi, piskit tulivat keskenään toimeen oikein hyvin! Misla olikin kaivannut kunnon riehukaveria jota hutkia tassuilla sata lasissa, vaikka pientä diivaa alkoikin loppuvaiheessa jo väsyttää rankan päivän seurauksena. Koirapuistoilun jälkeen hurruuttelimme Riinan kanssa hakemaan tavaroitamme Rosalta, tiputin kasvattajamammamme Ylivieskaan juna-asemalle ja jatkoimme Mislan kanssa kaksin kotiin. Reppana oksensi kerran, mutta selvästi on tapahtunut parannusta kun tulomatkalla Misla ei oksentanut kertaakaan! Matka oli kyllä puuduttava, mutta fiilis oli sanoinkuvaamattoman hyvä kun sai kotiin tullessa heittää tavarat nurkkaan ja lösähtää sohvalle. Paljon kiitoksia vielä Rosalle yöpaikasta (ja niistä hemmetin hyvistä tortilloista!). ♥ 

Omaan arkeeni kuuluu tällä hetkellä lähinnä töitä, töitä ja vähän lisää töitä. Sain paikan paikallisesta keskuspesulasta jossa teen täyttä päivää viisi päivää viikossa, ja ohella teen vielä iltoja sekä viikonloppuöitä tutulla ja turvallisella snägärillä. Työtunteja tulee välillä 2/3 vuorokaudesta, mutta toisaalta rahallekin on tällä hetkellä enemmän tarvetta joten mikäpä tässä työskennellessä. Olemme myös L:n kanssa purkaneet vuokrasopimuksen nykyisestä asunnostamme, jossa olemme asustelleet nyt vuoden ja kahdeksan kuukautta. Suunnitelmissa on muuttaa piakkoin 80m2 kokoiseen, lattiasta kattoon rempattuun rivitaloasuntoon jos ja kun sen vain saamme omaksemme. Siellä frettejä odottaa muutaman neliön suurempi frettihuone kuin kerrostalokämpässämme, ja Misla pääsee rymistelemään ihan omalle pihalle! Asuinkustannuksetkin pienenevät huomattavasti ja pääsen vihdoin eroon perkeleen rasittavista naapureistamme, joten vaikka kaiken tuon tavaramäärän muuttaminen vähän karmaiseekin niin odotan sitä innolla, erityisesti uuden frettihuoneen sisustamista!


Kuri & Misla. :) Kuvat © Natalia Halme

Todella "hyvälaatuinen" kuva nuupahtaneesta koiraparasta sekä viikonlopun saaliista. :D

Ulkotarhaprojektimme seisoo kyllä pahasti tällä hetkellä, verkot lojuvat landella odottamassa puutavaraa ja elementtien pystytystä, mutta aikaa ei vain tunnu riittävän mihinkään muuhun kuin pakollisiin touhuihin. Noh, josko tämä tästä piakkoin tasaantuisi, vaikka loppukesä ja alkusyksy näyttävätkin kyllä aika kiireisiltä.. Onneksi sentään ulkotarhan monttu on jo kaivettu valmiiksi, niin sellaiseen urakkaan ei enää tarvitse lähteä. Saatoinkin jo aiemmin mainita että kun tarha valmistuu, tulee siitä oma kattava postauksensa. :) Kooltaan se tulee olemaan 4,6m x 3,3m joka on siis yhteensä reilut 15 neliömetriä. Sopivasti tilaa kuudelle kaveruksekselle!

Navi on ollut meillä nyt jo reilun kuukauden verran. Hatin ja Eelin kanssa välit alkavat olla ihan hyvät vaikka nuoriso ei leikikään keskenään, mutta Veeti ja Taavi ovat edelleen negiksiä neidin suhteen. Navilla ei ole edes paljoa rupia niskassa, eli sitä ei määräänsä enempää ole edes myllytetty, mutta se aiheuttaa jatkuvasti draamaa kiljumisellaan. Enpä toisaalta mitään nopeaa laumaansoluttautumista odottanutkaan, mutta olisi mukavaa että Navikin pääsisi purkamaan energiaansa jonkun kanssa. Ehkäpä tämä asia muuttuu reilun kuukauden päästä, kun suuntaan Unkariin hakemaan vauvaa kotiin. (Taisinkin juuri lipsauttaa mistä uusi perheenjäsenemme saapuu!). Saimme superhyperhyviä uutisia kun kävimme Navin kanssa rokotuksilla alkuviikosta! Eläinlääkäri kuunteli Navin sydämen, jossa siis ensimmäisessä pentutarkastuksessa oli havaittu sivuääni. Tällä kertaa sydänäänet olivat puhtaat, mikä tarkoittaa siis sitä että sivuääni on häipynyt kokonaan!! En voi sanoin kuvailla sitä miten iloinen ja huojentunut olin kun eläinlääkäri totesi sydänäänten olevan mainiot, vaikka Navi ei sydänvikaiselta näyttänyt saati tuntunut aiemminkaan niin on silti helpottavaa tietää että se tuskin heittää selälleen yhtäkkiä sydänkohtauksen vuoksi, vaikka sivuääni toki jo aiemmin olikin vain lievä.


Tosiaan, reilun kuukauden päästä suunnistan koko konkkaronkan kanssa Helsinkiin. Lähden Unkariin neljäksi päiväksi näiltä näkymin yksikseni, viisikko jää Lisan huomaan siksi aikaa ja Misla menee viihdyttämään kasvattajaansa. Tuon Unkarista kaikenkaikkiaan 4 pentua, joista yksi muuttaa meille. Pentu on syntynyt 08.05.2013 ja kuten kuvasta näkyy, on väriltään musta soopeli mittikuviolla. Pennun virallinen nimi on Nostrofuretti's Pyx, kutsumanimeä pojankoltiaisella ei vielä ole mutta eiköhän sellainenkin tässä pikapuolin keksitä. Kasvattajan mukaan Pyx on luonteeltaan oikein hellyttävä, kiltti ja rauhallinen hieno miehen alku. Pyx muuttaa meille kasvatusoikeuksilla, mutta mikäli itse tulen koskaan poikaa käyttämään, tulee se olemaan aikaisintaan vuonna 2018. Poju tulee siis saamaan muiden tavoin implantin ja elelemään ihan tavallista lemmikkifretin elämää.


Kuvat © Lívia Szabó

Huhhuh, olipas siinä paljon asiaa! Nyt vetäydymme viettämään Mislan kanssa taas reilun kuukauden taukoa näyttelyistä, frettien kanssa näyttelykausi alkaa jo kolmen viikon päästä, mikä sekin tulee kyllä vastaan todella pian. Elokuussa on kyllä menoa ja meininkiä sen verran että tarvitsisin kloonin itsestäni.. Onneksi suurin osa tekemisestä on mukavaa sellaista. Myöhemmin on tulossa varmasti jonkinlainen kuvapläjäys vielä viikonlopun näyttelyistä, kun vaan kuvia saan itselleni asti. :) Onkos muuten kukaan lukija tulossa KesäPikNikiin turisteilemaan tai jopa osallistumaan?

♥ Manta

12 kommenttia:

Sara H kirjoitti...

Ihana pentu <3 Olet muuten aika samannäköinen pikkusiskosi kanssa... ;D

mantu kirjoitti...

Sara H: Niinhän tuo on! <3 Hahah, en haluaisi tuota allekirjoittaa mutta kai se täytyy, sen verran usein olen yhdennäköisyydestä kuullut! :'D

Nath kirjoitti...

Onnea hyvistä tuloksista! Täytyy tuosta teidän sunnuntain tuomarista sanoa sen verran, että hänen piti alun perin arvostella meidät lauantaina, mutta (ilmeisesti onneksi) oli tullut tuomarinmuutos eikä tälle tädille jouduttukaan. Olin jo aiemmin kuullut, että kys. tuomari inhoaa namien käyttöä kehässä ja mullakaan ei koira seiso kunnolla ilman niitä. Tuollaisesta käytöksestä voisi kyllä laittaa palautetta menemään isommille kihoille. En muutenkaan käsitä niitä tuomareita, joilla tuntuu vuosien varrella kihahtavan nesteet päähän ja pahimmillaan pilataan esittäjän loppupäivä ja koiralta viedään mahdollisuudet hyviin kehäkokemuksiin.

Anonyymi kirjoitti...

Onko teillä sitten jo 6 näätää? :O

siiri (: kirjoitti...

Manta mitä mä just näin...

Anonyymi kirjoitti...

Ihana Misla! Ja osaatko sanoa onko koira helpompi kuin Fretti? Ku ollaan frettiä Miettimässä Mutta Mutsi Rupes jo vähä miettimään koiraa.Ni osaatko sanoa?

mantu kirjoitti...

Nath: Kiitos paljon! En tosiaan tiedä että eikö vain rotu ollut tuomarin mieleen vai käyttäytyykö aina samalla tavalla, käsittääkseni kasvattaa ainakin skotteja eli akitat ovat kyllä aivan eri maasta kuin hänen "oma" rotunsa. :P Kuitenkin todella tympeää käytöstä, ja on hirvittävän vaikea kuvitella että hänelle vielä maksetaan palkkaa tuollaisesta. :/ Ei voi muutakuin toivoa että ei osuisi samankaltaisia tuomareita kohdalle enää jatkossa! Tämä oli ensimmäinen kerta näyttelyissä kun Misla ei yrittänyt änkeä rakastuneena tuomarin syliin, ei tainnut mummo olla neidinkään mieleen.. :P

Anonyymi1: Kyllä 5+1 tekee 6. :P

siiri (:: Mislan näyttelytuloksia, Navin kuulumisia ja kuvan Unkarinvawasta!

Anonyymi2: Kiitos kiitos :) Koiria on hurjan paljon erilaisia rotuja, mutta kyllä itse ainakin mieltäisin miellyttämishaluisen koiran helpommaksi lemmikiksi kuin fretin. Se niin riippuu siitä mitkä asiat kokee helpoiksi/vaivalloisiksi.

Jenna V kirjoitti...

Täältä löytyy lukija joka on tulossa PikNikille! Meidän ensimmäinen näyttely, neiti pääsee kokeilemaan onneaan. Saa nähdä mitä siitä tulee (ja jääkö viimeiseksi) :D Navin kanssa kaiketi samassa luokassa ovat!

mantu kirjoitti...

Jenna V: Kiva juttu! :) Jos frettisi on soopeli/musta soopeli/musta, naaras ja alle 1 vuotias niin ovat tosiaan Navin kanssa samassa luokassa. :D Nähdään siellä siis! :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitti infosta! Joo, ku tuli vaa mieleen että ku on samalla Ranskan Buldog kuume, ja samalla Fretti kuume :| Että ku perhe on niin todella laiska, mutta kyllä aikaa ja halua löytyy sitä frettiä kouluttamaan ja hoitamaan.Mutta kun Buldog vaikuttaa todella helpolta ni olen iha jumissa:|

mantu kirjoitti...

Anonyymi: Eipä mitään. Jos perhe kuitenkin on laiska eikä muutenkaan ole muilla jaksamista/aikaa lemmikkieläimen hoitoon, niin suosittelisin kyllä lykkäämään hanketta myöhemmälle, ihan eläimen omaa parasta ajatellen. Lemmikki, oli se sitten koira tai fretti, on aikaa ja rahaa vievä asia johon täytyy oikeasti panostaa, koko sen eliniän ajan.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä siihen sitten panostetaan.Mutta ei vain osata päättää :-/

Lähetä kommentti