keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Residenssimme kuulumisia

Punnitsin tänään pojat pitkästä aikaa. Edellinen punnitus oli siis maaliskuun alulta, tänä aikana kaikki pojat ovat pudottaneet painoa huikeat 240-354 grammaa per pää! Kyllähän sen huomaa että nuo ovat kesäkunnossa, mutta lukemat tuntuvat silti huimilta kun painonpudotusta ei suoraan näe kun noiden kanssa tässä joka päivä touhuilee.

Innostuin päivittämään poikien sivujakin pitkästä aikaa. Päivittelin painot, kuvat, hiukan luonnekuvauksia sekä lisäsin muutamat tulevat näyttelyt listoihin! Myös Navin sivu odottelee puolivalmiina julkaisemistaan. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen menemmekin vasta huomenna hakemaan neitokaisen kotiin, mutta onneksi huominen on jo huomenna! En malta odottaa että pääsen näkemään pienen pussiahmamme sekä kuvailemaan Navin sisaruksia ja Taavin puolipikkusisaria vielä kerran.

Mutta ei hyvää ilman jotain paskaakin. Pentuetarkastuksessa eläinlääkäri totesi Navilla olevan vikaa sydämessä. Sydämestä oli kuulunut sivuääni, joka oli kuitenkin hyvin pieni ja hentoinen, mutta kuitenkin havaittavissa. Navi on pentueensa suurin, energisin ja tuhmin tyttö, eikä tuollaista osattu todellakaan odottaa sillä tyttö viipottaa menemään aivan kuten mikä tahansa täysin terve fretinpentu. Eläinlääkäri kuitenkin oli antanut toivoa siitä, että vika voisi korjaantua iän karttuessa kun fretin sydän kehittyy lihaksiston ohella. Liikunta tulee siis olemaan tärkeä osa Navin elämää, mutta onneksi sitä meillä on tarjollakin, varsinkin sitten kun ulkotarha saadaan valmiiksi! Oli olemassa pieni mahdollisuus että Navi olisi ollut ensimmäinen kasvatusnaaraani, mutta ainakin tällä tietoa se suunnitelma on nyt kuopattu. Sydäntä tullaan tarkkailemaan aina eri terveystarkastusten yhteydessä kuten rokotuksilla ja implantointireissuilla, ja mikäli lääkärille on asiaa jonkin toisen fretin tai koiran kanssa, otetaan Navi aina mukaan tsekattavaksi. Syytä suureen huoleen ei todennäköisesti ole ja "viasta" huolimatta haluan ehdottomasti että Navi muuttaa luoksemme, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin niin en ole kenenkään muun kohdalla kokenut samanlaista rakastumisentunnetta kuin nähtyäni Navin ensimmäistä kertaa.

© Emilia Larmala

Kuten jo aiemmin mainitsin, olen viime viikkoina ollut aivan jäätävän kiireinen. Tuntuu että hommia alkoi kasaantua kasaantumistaan ja töitäkin on ollut paljon, mikä tietty tietää rahaa mutta myös sitä että vapaa-aika vähenee. Kesäkuussa ei kuitenkaan töitä niin paljoa ole että niistä kerkeisi mitään stressiä ottaa, vaan vapaa-aikaa on vaikka muille jakaa! Toivon tosiaan että pääsisin tänä vuonna nauttimaan kesästä, sillä viimevuonna minulla ei töiden vuoksi siihen ollut mahdollisuutta. Ainakin kesällä on tulossa hurjan kivoja juttuja kuten koiranäyttelyitä, yhdet festarit, ajanviettoa kavereiden kanssa sekä tietysti parit frettinäyttelytkin! 

Tänä kesänä suuntaamme siis elokuussa Helsinkiin KesäPikNik-näyttelyyn, sekä Virossa järjestettävään Summer Ferret Show'hun. Molempiin lähdetään koko lauman voimin ja kesäkuun lopussa olisikin tarkoitus suunnata Tampereelle joukkorokotuksiin hakemaan kaikille rabieksia penikkatautirokotteiden lisäksi. Lisäksi nuorisomme tarvitsee omat EU-passit, Veetiltä ja Taavilta kun sellaiset jo löytyvät. 

Operaatio Ulkolandia edistyy hienosti! Sain nakitettua L:n sekä yhden kaverimme lapiointipuuhiin, niin johan alkoi homma pelittää! Ilmaiseksi herrasväki ei tietenkään töitä lähtenyt tekemään, vaan jouduin ruokkimaan heidän motivaatiotaan oluen voimin. Noh, se ei onneksi suuri investointi ollut ja kaivaukset tulivat valmiiksi alta aikayksikön, seuraavaksi täytyisi lähteä verkko- ja aitatolppaostoksille. Kun rakenteet on saatu pystytettyä, alkaa ehdottomasti kivoin vaihe - sisustaminen!! Sitä en malta odottaa, en sitten millään. Enkä kyllä sitäkään että aitaukseen kasvaa nurmi, se kun täytyy istuttaa uudelleen myöhemmin.. Tavoitteena olisi saada aitaus asumiskuntoiseksi viimeistään juhannukseen mennessä, mieluusti jo ennemmin.

Mislan kanssa piipahdettiin ensimmäisissä pentunäyttelyissäkin pari viikkoa takaperin. Arvostelu oli hyvä ja tulokset sitäkin parempia! "6kk ikäinen narttupentu. Tasapainoinen rakenne kauttaaltaan. Hyvä pää. Hyvä rintakehä ikäisekseen. Hyvät kulmaukset takana. Edestä voisi kulmautua hieman voimakkaammin. Erinomainen turkki ja häntä. Tasapainoiset liikkeet kauttaaltaan. Miellyttävä rodunomainen luonne. Esiintyy ja esitetään erinomaisesti." Tuloksena KP, ROP ja RYP-2! Harmikseni unohdin noutaa ROP pokaalin, mutta eiköhän noita jäljellä olevista pentuluokista vielä keritä nappaamaan. Näyttely järjestettiin Seinäjoella 19.5 ja tuomarinamme toimi Saara Sampakoski. Näyttelypäivä oli aivan järkyttävän kuuma, ja sen kyllä huomasi koirastakin. Vietimme näyttelypaikalla monta tuntia ja aurinko paahtoi lähes taukoamatta, sen mukaista oli esiintyminenkin ryhmäkehässä. Mutta niin vain sijoitus tuli ja en voisi olla tyytyväisempi koiraani!

Hain vihdoin ja viimein uuden pakastimen! Harmikseni lihatilaukseni ei ollut rekisteröitynyt vakkarifirmaani ollenkaan, vaan joudun huomenna hyödyntämään Tampereen reissua toden teolla ja käymään samalla reissulla Barffinetissäkin. Voi kun Seinäjoeltakin löytyisi tuollaisia hienouksia mistä saisi ostettua kaiken samasta paikasta! Päivitin myös frettien ruokintasuunnitelmaa ja tein ostoslistaa huomista varten.

© Susanna Ojala

Nyt teen kuitenkin siirtymän poikien seuraan, ainakin Veetille ja Hatille täytyy pitää pitkä ja harras saarna siitä miten uutta tulokasta EI tulisi kohdella huomenna.. Veikkaan saarnaukseni olevan yhtä tyhjän kanssa, mutta ainahan sitä voi yrittää! Tänään pojat pääsevät myös pedi- ja manikyyriin sekä korvapesulle, pitäähän sitä olla hienona kun kaunis nuori neito astelee taloon! 

♥ Manta 

lauantai 25. toukokuuta 2013

Se ois kesä nyt!

Oi hitto mikä fiilis! Parin kuukauden aikana tehdystä työmäärästä, kiireistä sun muusta turhasta huolimatta fiilikset ovat tällä hetkellä hurjan korkealla, kesä on vihdoin täällä!! :--) Ulkotarhan rakentaminen edistyy hyvää vauhtia ja muutaman päivän päästä pääsen kuvailemaan nätäävauvoja ja hakemaan Navin kotiin, lisäksi kesäkuussa on vuoroja puolet normaalia vähemmän joka sopii minulle paremmin kuin hyvin, sillä viimeisen parin kuukauden aika on tuntunut siltä että kaikki leviää käsiin ja mihinkään suuntaan ei ole tarpeeksi aikaa. Kuitenkin, palailen hiukan pidempien ja perusteellisempien kuulumisten kera hetken kuluttua, tarkoituksenani oli vain lätkäistä teille piristykseksi "muutama" ihanan kesäistä näätäkuvaa, joten tässäpä niitä tulee!











♥ Manta

maanantai 20. toukokuuta 2013

Saanen esitellä...

Uusi perheenjäsenemme E-Pic's Name of the Wind, eli Navi.

Neito muuttaa kotiin parin viikon päästä. :) Navin oma sivu ilmestyy jonkin ajan kuluttua.
  
♥ Manta

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Taavi 2v! ♥

Maailman upein suklaapoju Pickpocket's Chunky Monkey eli Taavi saavutti tänään kahden vuoden iän! Tuttujen kesken läskinä, lyllerönä ja ihrapallerona tunnettu kultamuru on kuitenkin tällä hetkellä oikein solakassa ja hienossa kunnossa, vaikka ruoka ja uni sekä rapsuttelutuokiot maittavat yhtä hyvin kuin ennenkin. :) Paljon onnea myös kaikille Taavin suklaasisaruksille!

♥ Manta

perjantai 10. toukokuuta 2013

Frettipäivä lauantaina!


Kaikki kynnelle kykenevät ehdottomasti morjenstamaan minua ja poikia! :)

 ♥ Manta

torstai 9. toukokuuta 2013

Voittoputki jatkuu!

Aamulla oli hirvittävän surkea keli, satoi ja oli muutenkin synkän näköistä. Pohdiskelin puoli aamua että jaksaisiko sitä lähteä mätsäreihin ollenkaan kun sää on tuollainen, päädyin sitten heittämään kolikkoa asiasta ja niin vaan tuli lähdettyä. :D

Ihan hyvä että lähdettiin, sade lakkasi aika pian ja vaikka aurinko ei paistanutkaan niin sää oli silti ihan siedettävä. :) Pentuja oli reilut parikymmentä, Misla esiintyi tuttuun tapaansa nätisti ja pentuluokasta napattiin sijoitus PUN1! Ei siis päästy kotiin ihan vielä..

BIS kehässä sitten koitos jatkui, Misla tosin alkoi olla jo hirveän kyllästyneen oloinen ja itsellänikin oli kuuma ja hiukan huono olo, sijoituttiin kuitenkin hienosti sijalle BIS2!! En voi uskoa että tuo oma rakas ruippana oli koko mätsärin toisiksi paras, mutta totta se näyttää olevan! :D

Tästä kuvasta huomaa hyvin kuinka Mislaa loppupeleissä kiinnosti enää.. :D Harmi kun leukahihna on liian alhaalla, mutta eipä paljon itseäkään hutsittanut panostaa kun piti saada vain nopeasti napattua kuva että pääsi sisälle löhöämään.

Palkinnot oli huippuhyvät! Saatiin iso säkki Jahti&Vahtia, iso pokaali, pari ruusuketta, Hau Haun koiran lahjasetti mikä piti sisällään muutaman lelun, fleecen ja matkajuomakupin, koulutusnamipussi, pari tennispalloa, pieni lompakko tai vastaava, herkkuja, patalappu, puruluita, vitamiinipaketti turkkia ja ihoa varten, mitali ja vaikka mitä muuta! Mätsäri oli muutenkin hyvin järjestetty ja päivä oli mielestäni hyvin sujuva. :) Tuomari rakastui Mislan nappisilmiin täysin, enkä kyllä yhtään ihmettele miksi!

Kiitokset järjestäjille ja kanssakilpailijoille, ja paljon onnea muillekin sijoittuneille!

♥ Manta 

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Miniloma takanapäin!

Jos sitä nyt lomailuksi voi kutsua että 80h aikana nukuin yhteensä 12 tuntia ja nekin muutaman tunnin pätkissä.. Viimeviikolla keskiviikkoaamuna yövuoron jälkeen pakkasin siis kamppeeni ja koiran ja lähdimme ajelemaan kohti Tamperetta. Mislan kärsimästä matkapahoinvoinnista aletaan ilmeisesti vihdoin päästä pikkuhiljaa yli, Mislalla tuli vain yksi oksu ja sekin lähestulkoon perille päästyä. Muuten matka sujui hyvin joutuisasti ja oli ihan supermahtavaa päästä pitkästä aikaa nauttimaan ajamisesta, hyvästä musiikista ja kevätauringosta ihan yksinään!

Kun pääsimme Tampereelle, suunnattiin ensimmäisenä Mislan kasvattajan luokse. Nappasimme Riinan ja Kamin (Mislan emä) kyytiin ja lähdimme mätsäreihin Hakametsän jäähallin parkkipaikalle. Koiria oli paikalla ihan sopiva määrä, tosin tuuli oli aivan järkyttävä eikä näyttelypaikalla pystynyt mitenkään olemaan pelkästään haalari päällä, vaan oli pakko turvautua toppatakkiin ja pipoon.. Olimme hyvissä ajoin paikalla jotta kerkesimme ottaa muutaman kuvasen ja hiukan ottaa tuntumaa ennen kehiä. Olimme Mislan kanssa numerolla 4, eli pääsimme kehään hyvin pian niiden alettua. Plakattiin (tuttuun tapaan ;) punainen nauha, ja siirryttiin sitten katselemaan että kuinka Mislan äiti pärjää. Punainen nauha tuli sieltäkin, sitten siirryttiin odottelemaan värikehiä.

© Kennel Jikino Kensha

Pentujen värikehät tulivat ensin. Tiputtelusysteemi oli jälleen se lempparini, eli vuoron perään käytiin kättelemässä ja kiittämässä kilpailijoita pois. Pian olimmekin jo neljän parhaan joukossa, ja juostiin vielä pari rinkiä ja seisoskeltiin hyyyyyvin pitkään. Kehässä meni mielestäni todella hyvin, lukuunottamatta sitä että edellä oleva (jonon ensimmäinen..) KÄVELI koiransa kanssa. Luulisi että isojen pentujen luokassa pääsisi oikeasti etenemään, mutta ei täällä. Noh, teimme vain pidempiä uria ja ravailimme maltillisesti ja se riitti. Loppujen lopuksi tuomari valikoi pitkän aikaa meidän sekä paljon nuoremman australianpaimenkoirapennun väliltä, todella hienosti käyttäytynyt aussievauva valikoitui lopulta ykköseksi, ja me plakkasimme sijan PUN2! Olin hurjan tyytyväinen! :) Palkinnoksi saimme suloisen pinkin ruusukkeen sekä nameja.

Piakkoin alkoi kasvattajan ja Mislan emän värikehät, heitin Mislan autoon huilimaan ja siirryin kehän laidalle pällistelemään ammattilaisia. :D Punaisten kehässä oli todella paljon koiria, jännitin ihan sikana kehän laidalla mutta Kami seisoi hienosti. Tuomari valkkasi neljä parasta koiraa kilpailemaan sijotuksista, ilokseni neljäntenä joukkoon valikoituikin Riina Kamin kanssa! Woohoo! Loppujen lopuksi kasvattajamammamme sekä upeista upein Kami sijoittuivat sijalle PUN4. Ei siis ollenkaan turha reissu, vaan oikein kiva ja hyödyllinen!

© Sanna Ristilä 

Mätsärin jälkeen suunnattiin takaisin kasvattajan residenssiin jonne sitten jätin Mislan hoitolaiseksi pariksi päiväksi. Ainiin, mätsäreissä tapahtui myös jotain ei-järin-mukavaa vaikka muuten oikein kivaa olikin - Mislalla alkoi juoksut. Ikää neidillä on tosiaan vasta puoli vuotta, ja korkeutta tarvittaisiin ainakin 6 senttiä lisää jotta mentäisiin akitoilla vaadituilla alarajoilla.. Toivon kovasti että kasvu nyt ei tyssäisi näihin juoksuihin vaan että Misla saisi edes sen kuusi senttiä, jotta en joudu heittämään hyvästejä näyttelyhaaveille. Mutta, aika näyttää miten käy. Tällä hetkellä Misla on aikamoinen marttyyri, kokoajan pitäisi päästä pihalle mutta siellä ei sitten mitään järkevää haluta tehdä, ruoka ei maita vaikka mitä hyvää laittaisi ja niin edelleen. Toivotaan että tätä nyt ei kauaa tarvitsisi kestää.

Mutta, takaisin asiaan. Jätettyäni Mislan hoitoon, lähdin itse suunnistamaan kohti rakkaan Emeliinan kotoa. Kävin nappaamassa matkalta mukaan hesesafkaa jotta emme riutuisi nälkään, ja voi miten mukavaa olikaan nähdä taas ystävää jota ei liian usein näe, ja haistaa ihanien vauvojen haju samantien ovesta sisään astuessa! Tietty ensimmäisenä piti tsekkailla miltä kaikki nuo pienet veitikat näyttävät, sen jälkeen ruuan kimppuun ja pian siitä pääsikin jo tositoimiin, nimittäin ruokkimaan kolmen viikon ikäisiä näätävauvoja. Vauvojen ruokinta olikin sitten koko reissun "päätyö", valvoin molemmat yöt pentuja ruokkien jotta Emeliina saisi tämän penturumban keskellä nukkua edes vähäsen.

Ensimmäisenä päivänä siis keskityin opettelemaan pentujen ruokintaa ja löllöttelemään vanhempia vauvoja. Ilta ja yö tulivat nopeasti, mutta fiksuna ihmisenä olin ottanut tietokoneen mukaan jossa aika ei kävisi pitkäksi. Datailtuani tyytyväisenä jonkin aikaa, rakas Asukseni ilmoitti että akkua on 7% jäljellä ja että olisi aika kytkeä virtajohto. Niin... se virtajohto. Mieleeni piirtyi kuva olohuoneemme seinässä olevasta pistokkeesta jossa virtajohto lepäsi kiinni tyytyväisenä, systeemi oli siis jäänyt kotiin joten datailu loppui siihen. Noh, onneksi olin muistanut edes iPhonen laturin, aika kului mukavasti katsellessa seuraavan päivän salkkareita ja lueskellessa foorumeita.

Toisena päivänä oli paljon hulinaa! Kävimme päivällä Tampereella jossakin Aasialaisessa kaupassa, joka aiheutti minussa kyllä hurjasti ihmetystä. :D Kaupassa oli vaikka ja mitä ihmeellisistä kaloista mätiin ankanmuniin. Ostimme sushitarvikkeita ja itse nappasin mielenkiintoisen pullon mukaani, juoman väri hurmasi minut täysin joten minun oli pakko ostaa se maistiaisiksi! Noh, maistiaisten johdosta järkytyin totaalisesti kun suuni täyttyi jostain ihmeellisistä klimpeistä, tajusin sitten myöhemmin katsoa että tuo mansikkajuoma sisälsi jonkin hedelmän paloja.. Mutta hyvää se oli silti, heti kun alkujärkytyksestä päästiin yli. :) Käytiin samalla hakemassa jonkinlaisia sushivermeitä Empun porukoilta ja pyörähdettiin vielä ihan tavallisessa kaupassa ja kun päästiin taas kotosalle niin olikin aika syöttää mukeloita.


Myöhemmin Elina ja Emilia lyöttäytyivät seuraamme ja Emeliina näytti taitonsa sushinvalmistuksessa! Pari putelia skumppaakin taisi upota siinä sushia ja kevätkääryleitä syödessä... Oli kyllä ihan mainiota viettää pitkästä aikaa laatuaikaa muutaman hyvän ystävän kera ihan vain nautiskellen ja kaikenmaailman jutuista lörpötellen. Illansuussa Elina läksi kotiin ja patistimme Emilian kanssa Emeliinan unipuulle ja jäimme itse yösyöttäjiksi. Valvominen oli kyllä huomattavasti mukavampaa nyt kaksin kuin edellisenä yönä yksikseen, ei ehtinyt kaipailla konettakaan juuri lainkaan! Yö meni vauvojen kanssa touhutessa ja niitä kuvaillessa hyvin, vaikka Emilia välillä meinasikin nuupahtaa. :D

Aamun sarastaessa otettiin Emilian kanssa esiin jääkaapista jännä hedelmäpurkki. Hedelmillä oli jokin hieno nimi, mutta en muistanut sitä joten kutsuin niitä antabuksiksi (nimi oli jokin sen kaltainen). Hedelmät olivat aika pieniä ja niissä oli outoja nystyröitä, Emilialla meinasi lentää laatta mutta itse pidin niistä kyllä kovasti! Harmikseni tämä päivä oli viimeinen, ja jonkin aikaa päiväunien jälkeen jouduin lähtemään pois sillä illemmalla odotti vielä ah niin ihana yövuoro.. Unohdin jälleen Emeliinan minulle varaamat rotan ja marsun Empun pakkaseen, mutta noh, ehkä seuraavalla kerralla sitten.. Niin vain piti lähteä ajelemaan kohti kotia, plääh.

Mislan kasvattajan luokse päästyäni, oli minua vastassa rakas pieni urponi joka sekosi tyystin kun tajusi kuka ovesta tuli. :) Mislan lämmin vastaanotto lohdutti hiukan tummiastytön aiheuttamaa masennusta, ja Riinan mukaan sillä oli ollut oikein mukavaa kaltaistensa seurassa! Oli käyty yhteislenkeillä ja koirapuistoissa ja kaikkea, Mislakin oli otettu laumaan tosi hienosti ja oli ilo katsella kaikkia kippuroita yhdessä! Siitä lähdettiin sitten koiran kanssa ajelemaan Seinäjokea kohti, matka taittui mukavasti ja täytyy myöntää että oli pienimuotoinen järkytys kun sai omat poitsut syliin taas pienten pentujen jälkeen! Nämähän ovat ihan valtavia! :D

Takana siis kaikenkaikkiaan mukava ja hyödyllinen reissu, oppimistani asioista tulee varmasti olemaan hyötyä tulevaisuudessa ja toivon että pääsen vielä ennen näyttelykauden korkkausta tapaamaan näitä ihmisiä. Eilen sain uutisia ulkomailta, ja voi hyvinkin olla että syksyllä pääsen hakemaan meille laumanjatketta lentomatkan päästä..!

♥ Manta