tiistai 8. tammikuuta 2013

Löpinälätinät edelliseltä vuodelta ja katse tulevaisuuteen!

Muuthan ovat tämän tehneet jo pari viikkoa sitten. Itse olen laiska ja vasta näin myöhemmin liikkeellä, mutta eikös se niin ole että parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Tämä postaus on kuvitettu ainutlaatuisilla kuvilla, nimittäin kaikki kuvat ovat iPhoneni arkistojen kätköistä, eivätkä ne (kai? toivottavasti? :D) ole täällä ennemmin esiintyneet!

Viimevuosi oli frettiemme kannalta oikein hyvä. Pojat ovat saaneet elellä ihan omassa, tilavassa huoneessa johon on vuoden aikana tullut aina lisää jos jonkinmoisia virikkeitä ja hulppeita nukkumapaikkoja. Reilu vuosi sitten joulukuussa Veeti ja Taavi saivat implanttinsa, joiden toivon vaikuttavan vielä ainakin ensitalven yli, tämä talvi nyt ainakin menee, se on selvä. Kummatkaan eivät sairastelleet sen erikoisemmin, Veetillä oli kerran korvatulehdus ja kesän lopusta tähän päivään asti ei ECEkään ole meillä onneksi jyllännyt. Laumamme lisääntyi kahdella ihanalla pojulla, alun hankaluuksista huolimatta Hatti ja Eeli kuitenkin kotiutuivat loistavasti, ja siitä asti meillä on ollut mukava ja tiivis neljän pojan poppoo!

Viimevuoden aikana käytiin kaikenkaikkiaan seitsemissä frettinäyttelyissä. Näistä kahdet olivat Virossa. Meidän pikku rumiluksistamme palkintoporsaaksi osoittautui Veeti, joka viimevuonna plakkasi seuraavanlaisia sijoituksia: 2x Luokan I, 1x Luokan II, 1x BIS I, 3x Paras Soopeli ja 1x VSP. Taavi ylsi 3x Luokan II sijalle ja kerran Yleisön Suosikiksi ja Hatti on sijoittunut kerran Luokan II:seksi. Eeli ei ole vielä kertaakaan päässyt palkintoja noutamaan, mutta ehkä joskus vauvankin vuoro tulee. :)

Kerkesin myös viettää hyvin aikaa fretti-ihmisten kanssa, tein monta reissua pääkaupunkiseudulle ihan jo pelkästään näyttelyiden ja vauvojen hakemisreissujen muodossa ja pyörähdin pari kertaa Tampereellakin. :) Suuremmat frettimiitit jäivät ikävä kyllä välistä viimevuonna, mutta katsotaan jos sitä ensi vuonna sitten kerkeäisi. Viimevuonna meillä myös kävi muutama ihminen frettejä katsomassa, toiset ihastuivat ja toiset vihastuivat. :D Noh, tietenkin on parasta käydä ensin fretteihin tutustumassa niin ei sitten tule ikäviä yllätyksiä, niinkuin viime vuonna on monelle tietämättömälle ihmiselle käynyt. Tahdon muistuttaa myös että ihmiset ovat edelleen tervetulleita meille tutustumaan fretteihin, jos oman pötkylän hankinta kiinnostaa ja haluaa saada ensin vähän tuntumaa siihen millaisia lemmikkejä fretit ovat!

Rahanmenoa on ollut jäätävän paljon. Tulossa on vielä päivitetty kustannuspostaus, mutta viimeksi kun laskeskelin, taisi summa pyöriä jossain 6000-7000e välillä. Puolessatoista vuodessa! Noh, ainakaan minun ei tarvitse ihmetellä sitä mihin kaikki rahat häviävät.

Kuten edeltävänäkin vuotena, opin viimevuonnakin hurjan paljon lisää freteistä, vaikka perustiedot ja vähän enemmänkin alkaa olla paremmin kuin hyvin hallinnassa, janoan lisää tietoa ja haluan oppia jatkuvasti jotain uutta. Etenkin nyt kun mielessäni alkavat muotoutua selvät suunnitelmat tulevasta. Olen aiemminkin samasta asiasta hihkunut ja puhunut, tavoitteenani on siis tämän vuoden loppupuolella hakea kasvattajanimeä, ja jos nimen saan, imeä seuraavana vuotena kaikki mahdollinen tieto ja hyöty mentorista ja hankkia kasvatusnaaras. Ensimmäistä pentuetta olen siis kaavaillut vuodelle 2015, mutta katsotaan nyt mitä aika tuo tullessaan. Jos jostain kumman syystä olen esimerkiksi tänä vuonna niin kiireinen että en kerkeä omasta mielestäni opiskelemaan tarpeeksi, siirrän suunnitelmiani vuodella eteenpäin.

Vaikka viimevuosi olikin frettien näkökulmasta hyvä ja tasainen, ei samaa voi sanoa omasta puolesta. Liian paljon paskaa ja stressiä ja vastapainoksi liian vähän hyviä asioita, niin fretteihin liittyvissä asioissa kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. Aikomuksenani ei ole avautua sen enempää, mutta joskus pettymykset pettymysten perään vain vetävät mielen matalaksi, ja ihmisten typeryyttä ja säälittävyyttä joutuu aina ihmettelemään kerta toisensa jälkeen. Tässä vaiheessa on aika kiittää frettejä - aina kun itseä ottaa päähän, nurpuuttaa, vituttaa, ketuttaa, tekee mieli lahdata ihmisiä, ärsyttää ja niin edelleen, voi mennä rutistamaan unista mäyrää. Kun tuo hyväntuoksuinen ja rento lötköpötkö ryhtyy innoissaan nuuhkuttelemaan ja pussailemaan, ei maailma tunnukaan enää niin pahalta paikalta. Rakkaat kultapoikani, vaikka olettekin välillä ihan perseestä kun jemmailette lihoja mädäntymään mitä kummallisimpiin piiloihin, vaikka joskus raavitte porttia, ovia ja nurkkia kuin hullut myyrät ja vaikka joskus protestoitte paskomalla matolle tai antamalla hammasta - olette silti kaikista rakkaimmat otukset mitä maa päällään kantaa.

Onneksi joukkoon mahtui niitä muutamia hyviäkin muistoja. Kaikki frettinäyttelyreissut, Hatin ja Eelin kotiutuminen, autokortti, keväiset monen tunnin mittaiset yöajelut tärkeän ystävän kanssa, uusi ja ihmeellinen työpaikka sekä huiput työkaverit, comeback vanhan työkaverin kanssa, Summer Sound festival, ne muutamat harvat ja onnistuneet illanistujaiset ystävien kesken.. Kortin menetys oli kyllä ehkä mieleenpainuvin ja samalla hauskoin ja veemäisin muisto, se näky poliisisedästä huutamassa ikkunallani kun Janniina katsoo silmät mollollaan vieressä ja 6 mäyrää raapii kantokoppiaan takapenkillä, ei varmasti lähde mielestäni koskaan. :D Siinä 10 viikon aikana toki ymmärsi miten paljon se kortti ja auto auttaakaan normaalia elämää, olivat varmasti elämäni pisimmät kymmenen viikkoa.


Ajatellaan mennyttä vuotta blogin kannalta. Joulukuussa vietettiin 1v-synttäreitä, josta en tosin muistanut mainita sanallakaan missään, mutta jos sitten ensi vuonna? Vuonna 2011 ei montaa postausta kerinnyt joulukuun puolivälin jälkeen tulla, mutta itseäni lähinnä järkyttää katsoa tuota lukemaa vuoden 2012 perässä. 110!?! Olenko minä kirjoittanut nuo kaikki!? Millä ajalla, inspiraatiolla, kiinnostuksella ja motivaatiolla? Huhhuh. :) Teitä rekisteröityneitä lukijoita on jo hurjan paljon, sivun katselujakin on päivittäin mielestäni ihan rjettömät määrät ja kommenttejakin tulee mukavasti. Silti bloggaaminen on tietyllä tapaa alkanut ahdistaa minua, kun lukijoita on enemmän, on myös enemmän niitä paukapäitä joille ihmisten mielen pahoittaminen tuntuu olevan päätavoite. Välillä saan tympeitä kommentteja, vaikka valvonta on toiminnassa ja ne eivät tänne julkisuuteen pääse, joudun silti itse ne lukemaan. Toivon että ihmiset ymmärtävät että blogini tarkoitus on pääsääntöisesti vain kertoa meidän kuulumisia - antaa mahdollisimman realistinen kuva fretinomistajan arjesta. Välillä yritän kirjoittaa asiaa, postauksia joista mahdollisesti olisi ihmisille hyötyä ja jotka saisivat ihmiset ajattelemaan asioita vähän enemmän, mutta kaikki kirjoitukset ovat minun omia mielipiteitäni. Eivät kenenkään muun. Harmillista, että sen vuoksi kun itse kehotan ihmisiä tukemaan Suomen Frettiliittoa ja liiton hyväksymiä kasvattajia, jotkut olettavat että kirjoitukseni ja mielipiteeni ovat myös liiton tai näiden kasvattajien mielipiteitä. Näin ei kuitenkaan ole, tietäkääkin se. :)

Toivon kuitenkin että tänäkin vuonna te, jotka olette sitä ensimmäistä (tai vaikka toista, tai kolmatta) frettiä hankkimassa, käännytte virallisten kasvattajien puoleen. Syyt olen luetellut miljoona kertaa aiemmin, joten en jaksa niitä ruveta taas listaamaan. Viimevuonna minuun otti yhteyttä todella moni minulle ennestään tuntematon ihminen. Kahden henkilön fretit, jotka olivat samasta pentueesta, kuolivat todennäköisesti jonkinlaiseen maksasairauteen viiden kuukauden iässä. Pennut olivat pimeältä kasvattajalta, jonka nimeä en kuitenkaan rupea täällä mainitsemaan, ihan vain ongelmien välttämiseksi. Toisen pimeän kasvattajan kasvatit vaihtelevat kotia, yhtä kävin katsomassa täällä Seinäjoella ja tuliaisiksi sain käteeni 13 pientä reikää ja tunnottoman peukalon. Löysin kuitenkin tälle tytölle sekä hänen siskolleen hyvän ja kokeneen kodin jossa ne saavat varmasti viettää loppuelämänsä. Viimevuonna liian moni ihminen joutui kokemaan pahimmalla mahdollisella tavalla sen, mitä pimeän pennun ottamisesta voi seurata. Vaikka en voikaan sietää sitä että frettejä hankitaan mistä sattuu ja ollaan välinpitämättömiä asian suhteen, en silti toivo kenellekään sitä että rakas lemmikki kuolee aivan liian nuorena, tai että vaihtoehtoisesti kokemattomiin käsiin päätyy tikittävä aikapommi. Yksikin kodinvaihtaja on liikaa, toivotaan että tilanne olisi vähän parempi tänä vuonna.


Mitä tavoitteita tälle vuodelle? Noh, Mislan ja minun näyttelykalenterin olette suurin osa varmaan jo huomanneet, noiden 11 näyttelyn lisäksi tulemme varmasti poikkeamaan vielä muutamissa mätsäreissä kun niistä vain informoidaan, mutta frettinäyttelyistä meidät bongaa varmasti myös! Jos WCWFS lasketaan mukaan, tulee meillä tänä vuonna olemaan varmasti kolmet näyttelyt, mutta mikäli päivämäärät osuvat yksiin ja kukkaron nyörit antavat myöden, meidät löytää viisistä mäyränäyttelyistä. Toivotaan siis niin! Luvassa on siis ainakin niin koira- kuin frettinäyttelyitäkin, ja blogista tulee varmasti ajan kuluessa myös jokseenkin koirapainotteinen, mutta pääpaino pyritään pitämään freteissä. :)

Tämän vuoden aikana toivon siis oppivani paljon lisää freteistä ja koirista, toivon kasvavani hyväksi koiranomistajaksi ja vielä paremmaksi fretinomistajaksi. Tavoitteeni on saada lisää tuulta purjeisiin fretinkasvatussuunnitelmien suhteen, ehkä jopa saada oppisopimuspaikka. Katsellaan mitä vuosi tuo tullessaan, toivotaan ainakin että suunta on ylöspäin!

Hiukan jäljessä; mainiota ja menestyksekästä uutta vuotta kaikille teille jotka edellisestä vuodesta teitte edes himpun verran paremman. Pyrkikää myös tekemään karvaisten ystävienne elämästä vielä himpun verran täydellistä parempaa, ne todellakin ansaitsevat sen. :)

Ja kiitos kaikille teille lukijoille jotka olette matkassamme pysyneet alusta lähtien, ja lämpimästi tervetuloa myös kaikille uusille. :) Isoin kiitos ihmisille jotka saavat minut uskomaan ja tuntemaan ettei tämä blogin kirjoittelu nyt aina niin perseenreiästä olekaan, teidän ansiosta tänne jaksaa vielä tulla rustailemaan vaikka voisin käyttää aikani tämän sijasta vaikka syömiseen, facebookkaamiseen tai vaikka television katsomiseen. ;) KIITOS!

♥ Manta
 

2 kommenttia:

Riina kirjoitti...

Todella ihana tämä uusi ulkoasu, tykkään kovasti : )

mantu kirjoitti...

Kiitos Riina! :) Tosin ulkoasu on menossa vaihtoon muunmuassa tämän kommentoinnin monimutkaisuuden vuoksi, mutta seuraava tulee olemaan hyvin samantyyppinen. ;)

Lähetä kommentti