keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Fem dage med en dansk person!

Nyt on sitten viisi päivää tanskattaren kanssa vietetty, ja heti ensimmäisenä täytyy sanoa että oli kyllä aivan supermahtava pidennetty viikonloppu! Stressasin aivan turhaan englanninkielen taidoistanikin, meille tuli tasan kerran sellainen tilanne kun ei ymmärretty toisiamme ja silloinkin kyseessä olivat liivatelehdet joista Marianne kyseli tanskaksi joten ei varmaan kovinkaan vakavaa osaamattomuutta? :D

Marianne tosiaan saapui torstaina viiden perseessä illalla, käytiin L:n kanssa noutamassa hänet juna-asemalta. Stressasin hirveästi että pääseekö hän oikeaan bussiin lennolta ja osaako hän jäädä oikeassa paikassa juna-asemalle ja nousta oikeaan junaan ja jäädä pois Seinäjoella, mutta hienostihan se meni! Kuulemma oli saanut apua monilta avuliailta ihmisiltä. :) Matkalaukun kanssa kävikin sitten vähän huonommin kun se ei tullut Suomeen samalla lennolla, mutta onneksi sentään näädät olivat mukana. Alussakaan ei onneksi ollut mitään painostavaa hiljaisuutta, vaan juttu rupesi luistamaan heti paremmin kuin hyvin, tosin pahimmaksi ongelmakseni paljastui he'n ja she'n käyttäminen, ne vain menevät sekaisin ja suuhun tulee se joka nyt sattuu olemaan lähempänä.. :'D Kävimme hakemassa safkaa Hesburgerista ja värkkäsimme illalla mansikkajuustokakun, lisäksi leikkasimme Mariannen frettien kynnet ja putsailimme korvia jo hiukan etukäteen. Itse räpsin kuvia kaikista Mariannen otuksista, aina on mukavaa saada uusia malleja!

Perjantaina meillä olikin sitten vähän enemmän aikaa, vaikka suunnitelmissa olikin mennä aikaisin nukkumaan aikaisen lähdön vuoksi. Noh, päivä ei sitten mennytkään ihan suunnitelmien mukaan, mutta siitä lisää hiukan myöhemmin! Kävimme perjantaina kaupassa jossa pyörimme ympyrää pari minuuttia kun Marianne halusi "bread with rise inside", mietin päässäni että mitä helv***** hän oikein halusi, kunnes ne sitten löytyivät.. Karjalanpiirakat. :D Koin tarpeelliseksi opettaa sen sanan hänelle, mutta kuten arvata saattaa, ei se taipunut tanskalaisen suussa ihan samalla tavalla kuin meidän suomalaisten! Kävimme myös Seppälässä josta Mariannelle tarttui mukaan miljoona pinkkiä asiaa, hän todella rakasti sitä kauppaa!

Illalla sitten laitoimme jo joitain juttuja valmiiksi lähtöä varten ja pesimme pari Mariannen frettiä. Rupesin laittamaan meille pasta bolognesea, ja sitten se tapahtui! Juuri kun ruoka oli valmis, rupesivat ällöttävät pahoinvoinnin väristykset menemään koko ruhoni läpi ja tiesin heti että pian lentää laatta. Yritin kölliä sohvalla rauhassa ja olla ajattelematta pahaa oloa, kunnes sitten oli pakko mennä sänkyyn ja huikkia Mariannelle sieltä "hey Marianne, can i ask you a favor...? there is that closet next to fridge, there is vacum and other cleaning stuff, there is that blue thing, i think i'm gonna puke, can you bring it for me..?" (pahoittelen epä-englantilaisia sanoja ja kielioppia, en jaksanut panostaa :) ja niin Marianne hynttyytti sinisen sangon minulle ja loput varmaan voittekin arvata... En ole koskaan kipeä, mutta tietenkin minun oli sitten pakko ruveta laattaamaan päivää ennen Capital!ia, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa! Päätimme sitten mennä nukkumaan ja laittaa herätyksen vähän aikaisemmin ja tehdä kaikki tekemättömät jutut yöllä. Itse sain nukuttua suunnilleen viisi tuntia, heräsin vähän ennen puoltayötä eikä uni enää tullut, Marianne oli jo hereillä joten rupesimme sitten pakkaamaan tavaroita näyttelyä varten. Näistä valmisteluista kuitenkin lisää omassa postauksessaan joka käsittelee näyttelypäivää. :) Vointini oli unien jälkeen paljon parempi ja pääsin siis lähtemään, onneksi!

Frygtløs ja Hatti, serkukset. :)

Emeliina & Eeli, sisarpuolet

Pidin Mariannen freteistä hurjan paljon! Mukana hänellä oli niitä viisi, musta soopelityttö Terra, suklaatyttö Emeliina, 18% hybridi musta soopeliuros Frygtløs, angora albiinouros Macto sekä musta soopeliuros Gaius. Omat ehdottomat lempparini olivat Macto (vaikka en erityisemmin angorista pidäkään) ja Gaius. :) Molemmat olivat hirveitä pusuttelijoita ja sylilöllöjä, toisinkuin tämä Hatin 18% serkkupoika joka tuli heittämällä yli frettihuoneemme portista ja pääsi muutenkin kaikkialle minne nenä vain osoitti.. Kaveri oli myös varmaan haastavin kuvattava mitä minulla on tähän asti ollut! Gaius on english polecat, eli englantilainen villihilleri, mutta hänen omistajansa ei usko pojassa olevan oikeaa villiä (european polecat) verta kuin suunnilleen neljäsosan verran. Hurjan komea ja kiva kaveri Gaius kyllä oli, josta L:kin piti aivan älyttömästi!Terra oli ihana pieni paksu ja tumma tyttö, ja Emeliina sai minulta arvonimen Lahna sen vuoksi että aina kun sen otti syliin, menivät silmät puoliumpeen ja koko otus ihan veteläksi. :'D Mariannen fretit saivat myös hienoja sijoja, joista myös lisää sitten näyttelypostauksessa!

Sunnuntaina otettiinkin sitten luonnollisesti palkintokuvia näädistä, mutta muuten lähinnä löhöiltiin vaan ja käytiin hakemassa Mariannelle junaliput maanantaita varten. En oikeastikaan muista että olisimme tehneet mitään järkevää, illalla kävimme kiinalaisessa syömässä ja juurikaan muuta ei sitten tullut tehtyä, molemmat olimme jäätävän väsyneitä näyttelypäivän jälkeen ja menimme ihmisten aikoihin nukkumaankin. Maanantaina meillä ei sitten yhteistä aikaa juuri ollutkaan kun tanskattaren juna lähti vähän ennen yhdeksää aamulla, saattelimme hänet (ja järkyttävän määrän tavaraa, kun se matkalaukkukin saatiin helsingistä mukaan...) L:n kanssa junaan ja painuimme takaisin kotiin nukkumaan. Olin ihan unella tuolloin aamulla, mutta muistan sen että pihalla oli aivan jäätävän kylmä!

Tiivistettynä siis oikein mahtava pidennetty viikonloppu, englanninkielen harjoituksen lisäksi opin joitain kasvatukseen ja fretteihin liittyviä uusia asioita ja sain uuden mahtavan fretteihin hurahtaneen ystävän! Toivottavasti näemme taas pian, vaikka tälläisellä lentomatkan pituisella välimatkalla sitä tuskin tulee kovin usein nähtyä.. Onneksi on facebook! Mariannellekin opetin siis kaksi asiaa joilla Suomessa pärjäät takuuvarmasti: karjalanpiirakka ja vittu mitä paskaa. :D Loppuun vielä kuvia meidän molempien murulaisista!





♥ Manta

5 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Onko Eeli tavallista isompi rontti vai onko se aina samassa kuvassa vain pikkutyttöjen kanssa? :DD Emt son kyl ihana otus.
Frygtløssilla on todella nätti naama, todella kaunis.

Emeliina ja Eeli kuva oli hullaannuttava~

Hantta kirjoitti...

Hahaha, päivän naurut sain tuosta "karjalanpiirakka ja vittu mitä paskaa"! Loistavaa! :D Tuo Emeliina & Eeli -kuva on ihan mainio.<3

mantu kirjoitti...

Hahha, mitäs sitä turhaa muuta opettamaan kun noilla kyllä pärjää! ;D Hihih, he ovat aika samannäköisiä muutenkin, isänsä lapsosia. :)

mantu kirjoitti...

Itseasiassa Emeliina ei edes ole järin pienikokoinen tyttö, ei nyt mikään suurinkaan muttei pieninkään. :) Eeli on keskivertoa (jos niin nyt voi sanoa) isompi, painoa pojulla on tällä hetkellä 2,6kg, kun taas esim Veeti painaa vähän reilut 2kg. :) Eeli on aivan mahtava tapaus ja pidän pojun ulkonäöstä hurjasti, ylisuuria korvia lukuunottamatta! :'D

Frygtolololo oli kyllä kiva poju, kutsuin sitä heartheadiksi koska sen naaman kuviot ja muodot tekevät sydämiä. ;D

Laura kirjoitti...

Nyt tykkään Eelistä vielä enemmän :DD
Ehkä joskus mullakkin on sitten oma Eeli ;)

Lähetä kommentti