maanantai 17. syyskuuta 2012

Syksyisiä kuulumisia!

Heipä hei! Ihan ensimmäisenä minun täytyy ihmetellä, taivastella, kauhistella, haltioitua ja olla erittäin otettu. Teitä on jo 100! Juuri hetki sittenhän minä vasta rupesin kirjoittelemaan Veetin ja Taavin kuulumisia ja riemuitsin kun edes muutama ihminen seurasi touhujamme.. Noh, nyt teitä on monin verroin enemmän mikä on mielestäni todella hienoa! Kiitos kaikille "kanssaeläjille" ja aktiivisimmille lukijoille jotka muistavat meitä kommenteillakin välillä. :)

Syksy on nyt tullut ja loppukesän/alkusyksyn aikana elämä on alkanut jo täysin normalisoitua, lähinnä siis sen suhteen että olen vihdoin sisäistänyt sen että meillä on neljä frettiä. Enää ei tunnu oudolta että vilinää on niin paljon ja että hiekkalaatikoita saa olla siivoassa paljon useammin ja että ruokaa menee rekkalastillinen viikossa.
Nuorisokin alkaa pikkuhiljaa oppia tavoille, Hatti ei minua (eikä avokkiani) enää usein tikkaile, mutta kun se joskus sen tekee niin se kyllä tokkaa kerralla kunnolla. :D Poitsu on alkanut muutenkin jo nauttia enemmän hellyydenosoituksista ja hakeutuu itse siliteltäväksi ja rapsuteltavaksi, kun aiemmin se halusi vain leikkiä jatkuvasti. Eeli on siis meillä nyt tämä nuori hurja joka vain viipottaa kokoajan ympäriinsä ja haastaa leikkimään, mutta eiköhän tuostakin poitsusta vielä kunnon sylilöllykkä tule. :)

Olimme yhtenä päivänä Veetin ja Hatin kanssa pihalla ulkoilemassa. Tarkoitukseni oli ottaa kortti täyteen kuvia niistä, mutta toisin kävi kun läheisessä puistossa tuli vastaan vanhoja "tuttuja", eli siis ihmisiä joiden kanssa nyt yleensä jää jutustelemaan kun näätien kanssa heihin törmää. :) Heillä on suurikokoinen saksanpaimenkoirauros, joka on hyvin kiltti mutta nuoren ikänsä vuoksi vielä erittäin innokas. Veeti ei koiria pelkää, olivat ne sitten kuinka isoja tahansa ja meni itsevarmasti sakemannin luokse. Koira sitten mätkäisi Veetiä tassulla päähän ja siitäkös herra riemastui! Veeti meni sopivan etäisyyden päähän koirasta ja vahtasi sitä omistajan mukaan murhaava katse naamallaan, tuijotuskisa kesti hetken kunnes koira ulahti eikä enää pysynyt paikallaan. :D

Koirista päästäänkin sitten taas toiseen aiheeseen, eli siis meidän koiraamme. Tai siis toivottavasti tulevaan koiraamme. Tämä akitanarttu on menossa ultraan 1,5 viikon päästä, joten sitä odotellaan jännityksellä. Jos joku ei jo tiedä, niin odotamme siis punaista sijoitusurosta tänne. Itse otin kamalaa stressiä L:n allergian takia asiasta, kun minulla oli sellainen tunne että piti päättää heti joo tai ei koiran suhteen, mutta kasvattajan kanssa sovimme että pennulle tulee kuukauden koeaika jona aikana siis toivotaan L:n siedättyvän koiraan. Olen tästä mahdollisuudesta äärettömän kiitollinen, ja uskon kyllä että kaikki menee hyvin, ainakin lapinkoiriimme tuo on aiemmin siedättynyt ihan hyvin. Pentujen on määrä syntyä marraskuun alussa, jolloin luovutus olisi siis joko joulukuun lopussa tai tammikuun alussa.


Meillä on sairasteltu myös jonkin verran. Veetillä oli ulkokorvan tulehdus johon saimme lääkkeet, mutta nyt korvat ovat kuitenkin jo hyvän näköiset eikä Veeti niitä ole rapsutellutkaan enää kuin välillä vähäsen. Lisäksi Eelin niska oli aivan kamalassa kunnossa kun se jatkuvasti paini Hatin kanssa, niin niskassa oli parin peukolonpään kokoinen alue pelkkää rupea. Eeliä on pidetty nyt viikon ajan erillään muista jotta niska saisi parantua rauhassa, Bepanthenin ja Cothivetin avulla niska on parantunut tosi hyvin eikä jäljellä ole enää kuin pari pientä rupea. Tosin niskasta lähti rupien mukana karvaa jonkin verran, mutta toivotaan että viimeistään talvikarvan tullessa niskassa olisi taas kunnollinen karvavarustus.

Punnitsin myös kaikki pojat eilen. Veeti on viihtynyt paljon enemmän ruokakulholla, joten voi olla että talvivaraston keruu on nyt alkanut. Taavi on yhtä lihava löllö kuin ennemminkin, tosin elättelen toiveita sen suhteen että se ei talvea varten ottaisi kauheasti lisäpainoa, tuon kokoisena se voisi olla juuri hyvä talvipainoiseksi fretiksi. Hatti on jo mennyt reilusti ohi Veetistä, ja Eeli on samoissa lukemissa Veetin kanssa:
16.09.2012: Veeti 1v 7kk - 1574g. Taavi 1v 5kk - 2171g. Hatti 20vko - 1953g. Eeli 14vko - 1554g.
Päivitin myös kaikkien painot omille sivuilleen.




Tulevista näyttelytapahtumista jonkin verran. 30.9 olemme siis menossa Kuopioon Pet-näyttelyyn, paikkoja on jäljellä vielä muutama ja ilmoittautumisaikaa vähän vajaan viikon verran, joten vielä ehtii mukaan! 13.10 suuntaamme Lempäälään Finnish Ferret Festivaliin, jota odotan myös todella innolla! Viimevuonna näyttely oli aika pieni, mutta nyt frettejä on ilmoitettu käsittääkseni ripauksen yli 100 kappaletta. Ja sitten vuoden huipennus. Capital!2012 joka järjestetään 1.12 Vantaalla. Halvempi ilmoittautuminen on vielä tämän kuun loppuun asti ja paikkoja on jäljellä enää alle 50, joten kannattaa olla nopea ilmoittautumisen kanssa jos aikoo mukaan! Tämä on ehdottomasti näyttelyvuoden kohokohta sillä näyttelyn kapasiteetti on 200 frettiä joka tulee varmasti täyteen ennen näyttelyä ja paikalle saapuu myös monia ulkomaisia fretinomistajia sekä tietenkin kasvattajia. Tätä ei kannata missata! ;)
Lisäksi tarkoituksena olisi suunnistaa tammikuussa West Coast Winter Ferret Show 2013 -näyttelyyn 26.1, varmaa tämä ei vielä ole mutta todennäköisesti lähdemme kun näyttely ei Naantalia kauempana ole. Harmikseni Estonian Ferret Show ja Mälarillern jäävät hyvin todennäköisesti meiltä välistä koiran vuoksi. Kustannuksia on muutenkin tulossa ihan kiitettävästi nyt talven aikana kun junioreille täytyy laittaa implantit ja koirakin maksaa jonkin verran, joten jostain on sitten karsittavakin.

Lauantaina tuli lihalasti. Ja sitä tuli paljon. Tilasin 10kg broilerin kauloja, 10kg selkärankoja ja edellisestä työpaikasta olin hakenut 15kg siipiä joista tosin osa on Pyryä varten. Lisäksi liha-auto toi mukanaan reilut 5 kiloa kaikennäköisiä pötköjä ja elimiä, eli nyt pitäisi pärjätä näillä taas pari kuukautta. Oli kyllä oma hommansa pistää paloiksi ja pusseihin tuollaiset määrät lihaa, mutta niin siitä vaan selvittiin, niinkuin aina.
Olen myös nyt ajatellut että siirrämme pääpainon ihan kunnolla raakaruualle. Nappulaa tarjoillaan silloin jos olemme itse poissa emmekä kerkeä lihoja laittamaan, tai jos ollaan esimerkiksi reissun päällä. Laadin hyvän fretinomistajaystäväni kanssa viikkoruokalistan jota lähdemme noudattamaan, itse olen todella innoissani! :)

Meillä koettiin vajaa viikko sitten kunnon paskarumba. Erehdyin muuttamaan siivouksen yhteydessä huoneen järjestystä, minkä ansiosta paskaa ilmestyi lattialle varmaan kymmenen päivittäin. Luovutin ja vaihdoin järjestyksen takaisin, nyt 90% osuu taas laatikkoon ja olen tyytyväinen.

En muuten tiedä muista paikkakunnista, mutta täällä ei ainakaan ole vielä kunnon syksyä? Nurmikko on edelleen vihreää, lehtiä on kyllä jonkinverran mutta toivoisin että alkaisi jo olla kunnolla syksyn näköistäkin, minulla on jo jonkinlaisia visioita frettikuvista (jotka eivät tietenkään tule onnistumaan :D) ja mielestäni syksy on muutenkin ehkä paras vuodenaika koko vuodesta. Enkä millään malttaisi odottaa frettien talviturkkeja!

Mutta, siinä nyt oli kiteytettynä jos jonkinmoista kuulumista, palaillaan taas ja tähän loppuun saatte vielä muutaman kuvan hillereistä viime päiviltä. :)  Heipsan!






♥ Manta

10 kommenttia:

Hantta kirjoitti...

Onnittelut lukijamäärästä! :) Ei täälläkään vielä mitään kunnon syksyä ole, eilenkin oli lämmin ja aurinkoinen ilma.
Odotan myös kovasti Hermannin talviturkkia! :D Poitsu on ruvennut pikku hiljaa jo keräämään talvivarastoaan. :)

inne kirjoitti...

Mua harmittaa oikee itteeni ku en ikinä saa aikaseks mennä kuvailemaan jätkiä ulos ja sit ku käy kattelemassa näitä teijän poikien kuvia ni laiska olo tulee :DDD

Täällä jyllää kanssa nuo taudit. Ite oon ollu kipeenä jo pari viikkoa ja nyt viime yönä heräsin siihen, kun Vertti röhi ja kakosteli todella pahan kuulosesti... :( Mutta ehkä tämä tästä! :)

mantu kirjoitti...

Kiitos kiitos! Heh, tänään mulle tuli kauhea vimma kuvailla näätiä, sain Veetin kuvattua ja kun hynttyytin Eeliä pihalle niin kappas vaan alkoi satamaan. Sade kuitenkin lakkasi hetken päästä niin että sain Eelin kuvattua, mutta nyt taas tulee vettä kuin esterin perseestä... xD

Noh, eipä niitä talvikarvoja varmaan kauaa enää tarvitse odotella! Itseäni lähinnä kauhistuttaa lähestyvät talvipainot.. :D

mantu kirjoitti...

Siis niinkuin tossa jo edelliseen kommenttiin vastasin, mulla oli tänään hirvee inspis mutta tietysti sade pilasi sen! Puolet hillereistä sain kuvattua ja nyt ärsyttää! :D

Flunssa on kyllä tosi tympeä, mutta onneksi siitä selviää pitämällä fretin vain tarpeeksi lämpimänä ja huolehtimalla nesteytyksestä. Myös valkosipulia on hyvä antaa. :)

Janika kirjoitti...

Miten teidän pojat painaa noin paljon? Tai eihän alle kaksi kiloa mitenkään paljon ole.. :D Punnittiin toissapäivänä meidän Aatu eläinlääkärillä ja digitaalivaaka näytti 1,1 kg ! Ja poika on jo tosiaan 3-vuotias. Miten se noin vähän painoi? :o Meidän tyttösen painoksi mitattiin 700g ja on muuten aika tuhti tyttö :)

Ei täälläkään päin kovin syksyiseltä näytä, nurmikko vihertää ja aurinko paistaa :D

mantu kirjoitti...

Talvella Taavi painoi 3kg ja Veeti 2,5kg, oletan että Hatti tulee painamaan talvella ainakin sen 2,5kg ja Eeli 3kg. Linja tekee paljon, Veeti, Taavi ja Eeli ovat venäläistä linjaa.

Eihän 3 vuotta ole fretillä ikä eikä mikään, mutta 1,1kg on kyllä todella vähän. Tosin epävirallisten kasvattajien kasvatit ovat usein paljon pienempiä kun ei ole samankaltaisia linjoja käytössä kuin virallisilla. 700g on myös suht pieni paino tytölle, esimerkiksi Eelin emo painoi talvella 1,5kg. :D

Hantta kirjoitti...

Hei muuten! Kerropas mulle, että millä keinoilla oikein saat nuo lihat paloiteltua? Annantko niiden (hieman) sulaa, että ne pehmenee vai hä? :D Mulla menee järki nuitten jäisten lihojen kans! Ne tuottaa mulle harmaita hiuksia, on aina tuottanu. :D

mantu kirjoitti...

Annan niiden sulaa ensin sen verran että saan pilkottua ne irti toisistaan, välineet vaihtelevat, vasara, ruuvimeisseli tai isommat sakset ovat yleensä käytössä. :D Eli kerran voi pakastaa uudelleen, mutta ei kannata antaa ihan löllöiksi sulaa. :)

Hantta kirjoitti...

Okei, kiitos avusta! Pitääpä huomena ottaa oikein kunnon operaatioksi ne lihat. En oo ite tohtinu antaa niiden sulaa oikeastaan yhtään, kun en oo tienny, että kuinka helposti ne menee pilalle. Hyvä, että voi siis hetken aikaa antaa niitten pehmetä. :D Nytpä olen taas hieman viisaampi, kiitos sinun! ;)

mantu kirjoitti...

Hihii, eipä mitään! Toi sulattamisjuttu koskee mun mielestä ihmisten lihoja mutta ei noitten elukoitten lihojen kans oo niin tarkkaa, ihan huoletta voi sulattaa sen verran et saa ne pistettyä tohjoksi ja annospusseihin! :)

Lähetä kommentti