lauantai 22. syyskuuta 2012

Lumikit ja seitsemän hilleriä

Olimme tämän frettitätiystäväni Janniinan kanssa pienimuotoisella piknikillä (piknik ilman ruokaa, mutta joo.. :) Lakeuden puistossa, kumpikin otti mukaan playpeninsä ja laitettiin ne sitten yhteen ja saatiin okein mukavan kokoinen näätäkehä aikaiseksi. :) Frettimme eivät olleet toisiaan tavanneetkaan ennemmin, joten hiukan jännitti mitä ne toisistaan tuumaavat. Yllätys ei ollut että vanhaherra kodinvaihtaja Tino antaa kaikille pojille vuorostaan turpaan, mutta herra oli muutenkin hyvin stressaantunut tilanteesta, sille on selvästi parempi vain pysytellä kotona niin tytöt saavat hoitaa sitten tuon näyttelyissä ravaamisen. :) Mukana menossa siis seuraavanlaista poppoota:

Pickpocket's Double Delight eli Tiiu, tämä ihana pikku piraija on Taavin pikkusiskopuoli (sama emä).

Tuttu naama, Kuutin Starizuk eli Veeti pohtimassa miten pääsisi aidan vehreämmälle puolelle. :)

Veetin pikkusisko Kuutin Avalanche eli Minttu, Veetillä ja Mintulla on tismalleen samat vanhemmat ja Minttu muistuttaakin hyvin paljon sekä luonteeltaan että ulkonäöltään isoveikkaansa!

Pickpocket's Chunky Monkey eli Taavi, tuttu naama jälleen!

Pickpocket's Singapore Sling eli Eeli on kiivennyt kantokopan päälle pohtimaan pakoreittiä. Osa äijälaumaamme. :)

Nightshade's Jacquart eli Hatti, meidän poppoota myöskin.

4 vuotias herra Tino. Tino on kodinvaihtaja joka rakastaa äärettömän paljon ihmisten huomiota, mutta suhtaantuu aika nuivasti uusiin frettituttaviin.

Nyt on esittelyt esitelty, joten päästään hiukka selittämään tuosta reilusta puolestatoista tunnista jonka ehdimme puistossa viettää. Lähinnä aika kului siis ollessa ja höpötellessä, pari ohikulkijaakin pysähtyi frettejä ihmettelemään ja saimmepa kuulla myös että Seinäjoella asuu ainakin yksi ihminen meidän lisäksemme joka omistaa fretin! Tosin hänestä en tiedä mitään, saatika hänen fretistään joten ilmeisesti kyseessä ei ole mikään kovin aktiivinen harrastaja.
Tytöt olivat hurjan leikkisiä ja ketteriä, jaksan aina hämmentyä siitä kun olen paikassa missä noita naaraspuolisia frettejä on, ja kun aina sellainen löytyy yhtäkkiä pääni päältä. Missä välissä ne oikein kipuavat sinne? Eeli on myöskin suhteellisen ketterä, mutta kun tuo 1,75kg (Kyllä! Eeli on ottanut viiden päivän aikana 200g lisäpainoa, millainenkohan mötky siitä talveen mennessä kasvaakaan..) mötkäle lähtee päättäväisesti kipuamaan kohti olkapäätä niin ei sitä oikein voi olla huomaamatta. :D

Näin yleisestiottaen meillä oli oikein kivaa, mitä nyt välillä sai erotella Tinoa muista kun se tykkäsi olla vanha kärtty ja retuuttaa poikia jos ne sattuivat sen eteen tulemaan. Veeti ja Hatti kyllä pistivät kunnolla vastaan, Eeli ja Taavi taasen säikähtivät yhtäkkistä hyökkäystä kovasti ja viipottivat äkkiä luokseni surkeat ilmeet naamallaan. Vaikka Taavikin on meidän laumamme isoin, se ei ole lainkaan riidanhaluinen. Jos joku sitä rökittää, sen ilmeelle tulee samantien maailman surullisin masennus-ilme ja se yrittää päästä tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois. Mamman lälly-vauva. ♥ 






















  
 









Semmoista! Katsotaan josko saisin vielä jälkeenpäin erään kaverini ottamia kuvia joka kävi paikalla pyörähtämässä. :) Ja joo, myönnän, ei me Janniinan kanssa näytetty kyllä lumikeilta pätkääkään mutta se sai otsikon kuulostamaan kivalta.. :D

♥ Manta

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

voi elämä mitä ihania pieniä <3 tämä todellakin vahvisti haluani ottaa fretti !!! :)

mantu kirjoitti...

:) Fretit ovat todella suloisia ulkonäöltään, mutta ne ovat kuitenkin todella haastavia lemmikkieläimiä, kannattaa siis käydä tutustumassa fretteihin ihan kodissa jossa niitä asustaa, ja kerätä niistä mahdollisimman paljon tietoa ennen päätöshankintaa.

Lähetä kommentti