torstai 22. maaliskuuta 2012

Mikä on fretti? Millainen fretti on lemmikkinä?

Minulta kysytään tuota jälkimmäistä asiaa hyvin usein, joten ajattelinpa nyt sitten tehdä ihan oman postauksen asiaan liittyen. Tämä postaus kuuluu samaan kastiin kuin aiemmatkin ns. asia-, länkytys-, jauhamis-, fakta- ja pohdiskelupostaukset. Eli tämä, tämä, tämä, ja tämä. Osittain myös tämä. Varsinkin te, jotka fretin hankintaa suunnittelette tai haaveilette muutenvain fretistä, lukekaa nuo. Jos kaikki ihmiset jotka fretin aikovat hankkia, ottaisivat asioista kunnolla selvää, niin kodinvaihtajienkin määrä olisi todennäköisesti puolet pienempi. Vaikka varmasti joitakin ihmisiä (pimeiden frettien omistajia? Ihmisiä jotka ovat freteistään luopuneet jostakin muka tärkeästä syystä? Ihmisiä jotka tukevat pimeää kasvatusta, ehkä jopa kasvattavat pimeänä itse?) nämä postaukseni ja ehkä jopa postausaiheeni v*tuttavatkin, niin jatkampa silti, mielestäni on tärkeää että kaikki fretistä haaveilevat ja fretin hankintaa suunnttelevat ihmiset tietävät oikeasti millaista lemmikkiä ovat hankkimassa sinne kotiinsa. Tässä postauksessa on jonkin verran toistoa edellisistä postauksista, mutta mikäli kaikki edeltävätkin postaukseni on sattunut lukemaan niin tuleepahan sitten kertauksena. ;)

Fretti (Mustela putorius furo) on siis näätäeläimiin lukeutuva, hillerin kesytetty muoto eli kesyhilleri, fretti. Fretin sukulaisia ovat mm. hillerit, minkit, kärpät ja näädät. Frettejä on ollut lemmikkinä jo tuhansia vuosia sitten, muunmuassa faaraot ovat pitäneet frettejä lemmikkeinään. Alunperin frettejä on käytetty kanien metsästyksessä lähinnä joissain Euroopan osissa. Fretti on pieni eläin joka voi mahtua hyvinkin pieniin koloihin, ihmiset opettivat frettiä menemään koloon, etsimään kaniinin ja ajamaan sen ulos luolan uloskäynnistä, jossa metsästäjät odottivat verkkojen ja aseiden kanssa. Näiden aikojen jälkeen fretti on kuitenkin yleistynyt kovaa vauhtia lemmikkieläimenä ja jalostuksen myötä sen riistaviettikin on heikentynyt. Frettejä kuitenkin käytetään vielä kanien metsästyksessä ulkomailla, sekä Helsingissä.

Fretti on pienikokoinen petoeläin, joka elää yleensä noin 6-10 vuotta. Frettejä on kuitenkin kuollut nuorempanakin, useimmiten pahojen sairauksien vuoksi. Tiedetään myös frettejä jotka ovat eläneet jopa 13 vuotiaiksi. Naarasfretit painavat keskimäärin 0.5-1.5kg ja urosfretit 1.5-3.0kg. Steriloidut ja kastroidut fretit jäävät useimmiten pienemmiksi. Fretin kokoon vaikuttaa myös paljon suku, useimmiten fretit jotka ovat Venäläistä linjaa, ovat suurempikokoisia. Nenästä hännänpäähän naarasfretit ovat noin 40cm mittaisia, ja urokset noin 48cm mittaisia. Vaihtelua on kumminkin todella paljon, ja fretin pituus riippuu täysin siitä minkä kokoinen se on muuten, ja kuinka pitkä häntä sillä on.

Koska fretti on petoeläin, sen ruokavalioon kuuluu raaka liha. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta eikä tarpeeksi tietoa, jotta voisi ruokkia frettiään kokonaan raakaruoalla, jolloin fretti saa ruuakseen myös korkealaatuista fretin kuivamuonaa. Freteille on muutamia ihan omia kuivaruokia, joista kaikki kuitenkaan eivät ole hyviä eivätkä sisällä tarpeeksi niitä ainesosia, mitä fretti tarvitsisi. Fretin ruoassa tulisi olla rasvaa 20-30%, proteiinia vähintään 35%, tuhkaa enintään 5%, nestettä enintään 10% ja kuitua enintään 2%. Lisäksi ruoan tulisi sisältää tauriinia. Tässä linkissä on vertailtu eri ruokien ravintoarvoja, ja kuten tuosta vertailusta voi päätelläkin, ne lähes jokaisesta eläinkaupasta saatavat, halvat James Wellbeloved ja Ferret Complete ovat todella surkeaa fretinruokaa. Totally Ferretin eri ruoat, baby, active ja senior, on suunniteltu juuri sen ikäisien frettien tarpeita vastaaviksi. Fretin ravintoon kuuluvat siis erilaiset pienet jyrsijät, kuten hiiret ja rotat, hamsterit, gerbiilit, marsut sekä puput ja broilerin sekä kalkkunan eri osat.

Fretillä on erittäin nopea aineenvaihdunta, jonka vuoksi se voi saada todella helposti nestehukan ja kuivua. Freteillä tulee olla siis jatkuvasti raikasta vettä tarjolla. Nopean aineenvaihduntansa ja pienen kokonsa vuoksi fretit ovat taipuvaisia vakaville sairauksille ja erilaisille kasvainsairauksille. Yleisimpiä sairauksia freteillä ovat ECE ja lisämunuaisongelmat. Insulinooma, lymfooma ja erilaiset kasvaimet.

Fretti saavuittaa aikuisiän noin vuoden ikäisenä. Silloin fretti voi saada myös ensimmäiset pennut, kun sen ensimmäinen kiima alkaa. Joillakin yksilöillä kiima voi alkaa jo puolen vuoden iässä, jopa aiemmin, mutta pentuja ei ole suositeltavaa teettää ennenkuin fretti on vähintään 8 kuukauden iässä. Frettiä voi sanoa vanhukseksi jo viiden vuoden iässä. Puhutaan, että jos fretti ei ole sairastunut ennen viidettä ikävuotta, niin sen sairastumisen riski pienenee todella paljon sen jälkeen. Naarasfretin kiima tulee aina katkaista jollain tapaa. Kiimankatkaisumenetelmiä on erilaisia, kuten kiimankatkaisupistos, hormoni-implantti, astutus, sterilointi tai vaikka v-hobin käyttäminen. Mikäli naaraan kiima pitkittyy liiaksi, se voi sairastua aplastiseen anemiaan joka johtaa useimmiten fretin kuolemaan. Urosfretin kiima ei ole samalla lailla haitaksi urokselle itselleen, vaan uroksen kiimaa ei ole pakko katkaista lainkaan. Urosfrettien kiimankatkaisuun käytetään hormoni-imlanttia tai kastrointia. Alle vuoden ikäisen fretin kastrointia/sterilointia ei suositella, sillä leikkauttaminen kasvattaa suuresti riskiä saada myöhemmin lisämunuaissairauksia. Kun fretti leikkautetaan, sen hormonitoiminta pysähtyy kokonaan. Hormoni-implantti laskee sen normaalille tasolle, jolloin fretti saa jatkaa kasvuaan rauhassa ja hormonituotanto pysyy tasaisena, mutta kiiman oireet häviävät. Nykyään hormoni-implanttia suositellaan laitettavaksi freteille leikkauksen sijaan. Hormoni-implantteja on saatavana nykyään kahdenlaisia, 4,7mg ja 9,4mg kokoisia. Ensimmäisen implantin vaikutusaika on noin 1-2 vuotta, jälkimmäisen taas 5 vuotta.

On olemassa myös villihillerin ja fretin risteytyksiä, joita kutsutaan hybrideiksi. Villihillereitä ja hybrideitä käytetään jalostuksessa pääsääntöisesti parantamaan frettien terveyttä, linjoja ja rakennetta. Villihillerit ovat lihaksikkaita ja ketteriä, useimmiten ne eivät kuitenkaan välitä ihmisten seurasta kuten fretit. Suomessakin muutamat liiton hyväksymät kasvattajat kasvattavat hybridipentueita, mutta useimmiten pennut lähtevät ulkomaille tai muille kasvattajille jalostuskäyttöön. Mikäli hybridin haluaa lemmikiksi, tulisi freteistä olla jo paljon kokemusta, myös niistä hankalemmista tapauksista. Hybridien koulutusmenetelmät ovat hyvin erilaiset kuin fretin, hybridiä et voi alistaa koska silloin se lähtee puolustuskannalle eikä varmasti luovuta ennen kuin on "voittanut".

Voisinkin nyt heittää tähän yleisimpiä kysymyksiä, mitä minulta fretteihin liittyen kysytään. Kuinka seurallisia fretit ovat, onko niille välttämätöntä se että on lajitoveri? Jos frettejä on kaksi, kuinka ne yleensä tulevat toimeen? Miten näitä hoidetaan? Voivatko koira ja fretti olla ystävyksiä? Järsivätkö nämä johtoja? Onko raakaruokinta pakollista? Voiko frettiä pitää "sekaruokinnalla", eli niin että antaa puolet raakaa ja puolet kuivaruokaa? Voiko frettiä pitää häkissä? Mitä fretti maksaa? Pitääkö frettiä lenkittää? 

Monen ensireaktio fretistä on jotain tätä luokkaa: "vooooi miten söpö, minäkin haluan tuollaisen!". Kyllä, fretti on söpö eläin. Kyllä, fretti on myös erikoinen eläin. Mutta fretti ei ole mitenkään verrattavissa siihen kotona häkissä majailevaa marsuun tai terraariossa vipeltäviin gerbiileihin. Jos frettiä lähdetään vertaamaan muihin eläimiin, saadaan aikaiseksi ehkä vähän turhankin paljon tekstiä, joten vertailen vain lyhyesti. Gerbiilit, hiiret, ym. pienet jyrsijät eivät ole niinsanotusti riippuvaisia ihmisten seurasta. Ne siis elelevät lähinnä omissa oloissaan, ehkä jopa pelkäävät ihmisiä. Toki joitakin poikkeustapauksiakin on. Lisäksi ne ovat hyvin lyhytikäisiä, eli niitä ei tarvitse kauaa "katsella", ja on kyllä kumma jos siinä parin vuoden aikana kerkeää moiseen pieneen lemmikkiin kyllästyä. Kuitenkin, gerbiilit ja muut pienet jyrsijät ovat hyvin helppohoitoisia, niitä ei tarvitse ulkoiluttaa, niiden kanssa ei tarvitse leikkiä, ne vain täytyy ruokkia ja vaihtaa vesi, sekä pitää häkki puhtaana. Sitten ovat taas koirat. Koira pitää kouluttaa, koira on hyvin pitkäikäinen, sitä täytyy lenkittää joka ikinen päivä, ja suurta koiraa vielä monia kilometrejä tai tunteja päivässä. Koira täytyy myöskin ruokkia ja sillä täytyy olla vettä tarjolla, koiran turkista täytyy huolehtia, koiraa täytyy olla joka päivä käyttämässä pihalla asioillaan eli koira on hyvin sitova eläin. Omasta mielestäni fretti asettuu johonkin tähän välimaastoon. Se on jyrsijöiden kaltaisten, pienten lemmikkien kanssa samantapainen siitä, että se antaa vapauksia enemmän kuin koira. Fretti pärjää hyvinkin päivän yksin, koska sitä ei tarvitse käyttää lenkillä ja tarpeillaan pihalla. Toisaalta taas, fretti täytyy kouluttaa, sen kanssa täytyy leikkiä, fretin turkkia täytyy myös hoitaa kuten myös sen kynsiä ja korvia, frettikin täytyy ruokkia ja sillä pitää olla raikasta vettä saatavilla, se myös elää paljon kauemmin kuin pienet jyrsijät, mutta kuitenkin vähemmän aikaa kuin koirat. Nopean ja pikaisen vertailun vuoksi ranskalaisia viivoja:

Koira
- lenkittäminen
- kouluttaminen
- ulkona tarpeilla käyttäminen
- ruokkiminen
- vesien vaihtaminen
- turkin hoitaminen
- leikkiminen
- huomioiminen
- 10-18 vuoden ajan

 Fretti
laatikoiden siivoaminen -
kouluttaminen -
ruokkiminen -
vesien vaihtaminen -
leikkiminen -
huomioiminen -
5-10 vuoden ajan -

 
Pienet jyrsijät
- häkin/terraarion puhdistus
- ruokkiminen
- vesien vaihtaminen
- 1-4 vuoden ajan


Fretti on siis työläs lemmikki, siinä missä koirakin. Fretin takia täytyy myös tehdä kotona järjestelyjä jotta sille saadaan turvalliset tilat, toisinkuin fretti, koira ei yritä tunkea itseään joka ikiseen sohvan rakoon ja uunin alla sijaitsevaan välikköön. Fretti täytyy kouluttaa ihan niinkuin koirakin. Koiranpennuilla on usein myös tapana järsiä ja pureksia ihmisiä ja se tapa täytyy kitkeä pois. Sama pätee freteissä, mutta kouluttaminen on paljon työläämpää koska freteillä ei ole sitä miellyttämisenhalua, mikä koirilta löytyy. Kouluttamaton fretti puree lujaa, se voi saada esimerkiksi sormesta jänteet ja rustot tuusannuuskaksi jos se vain haluaa. Puremisensakin vuoksi fretti ei ole lapsen lemmikki. Mikäli esimerkiksi 10 vuotias lapsi haaveilee fretistä, on vanhempien tehtävänä ottaa kunnolla selvää lemmikistä jotta tiedetään millaista eläintä sinne taloon ollaan ottamassa. Asiaa täytyy ajatella myös siltä kantilta, että fretti voi purra sitä omaa lasta oikeasti lujaa, jolloin lapsi saa todella kipeää. Fretti voi ihan hyvin purra lasta vaikka kasvoihin, jos lapsi ei osaa sitä varoa. Vanhempien täytyy siis tietää mihin ollaan ryhtymässä, käydä vierailulla frettikodeissa ja tehdä myös oikeat päätökset esimerkiksi fretin koulutuksen ja ravinnon suhteen ja järjestää olot turvallisiksi sekä lapsille että fretille. Nuori ihminen tuskin pystyy kouluttamaan pientä, jääräpäistä eläintä määrätietoisesti ja oikeilla metodeilla, mikäli jotain vääriä ratkaisuja tehdään, voi fretti menettää luottamuksensa ihmisiin täysin ja ruveta puremaan jo pelkästään siksi että se pelkää.

Fretti on lemmikkinä todella seurallinen eläin, se kaipaa ihmisen huomiota, rapsuttelua, silittelyä ja leikkimistä. Fretit ovat hyvin jääräpäisiä ja kekseliäitä, joskus ne voivat aiheuttaa pahastikin päänvaivaa ihmisille kun ne löytyvät mitä kummallisimmista paikoista, jolloin omistajat ihmettelevät että miten ihmeessä se tuonnekin on päässyt. Jos fretti jotain päättää tehdä, niin se todellakin myös yrittää niin kauan kuin sitä vain huvittaa. Usein siihen eivät auta ihmisten kiellot tai sähinätkään, kun fretti on jotain saanut päähänsä. Fretti on suhteellisen helppohoitoinen, mutta silti siinä on oma vaivansa, niinkuin jokaisessa lemmikissä on. Fretti on oikeastaan verrattavissa kissaan, mutta sen elättäminen on vain monin verroin kalliimpaa. Fretti ei sinällään tuhoa paikkoja, se ei ole jyrsijä joten se ei järsi esimerkiksi sähköjohtoja, fretin voi myös ottaa jonkun muun lemmikin kaveriksi, kuten vaikka koiran. Monissa talouksissa on sekä koiria että frettejä, tai kissoja frettien seurana. Fretin halpa hinta houkuttaa usein ihmisiä hankkimaan sen, liiton hyväksymältä kasvattajalta fretinpentu maksaa yleensä n. 350 euroa, mikä on siis paljon vähemmän kuin esimerkiksi rotukoiran tai -kissan hinta. Lisäksi pimeät kasvattajat, frettitrokarit ja muut myyvät frettejä halvemmalla ja kevyemmin perustein, jolloin myös täysin kokemattomat ja ihmiset joista ei yksinkertaisesti fretinomistajaksi olisi, pystyvät hankkimaan eläimen. Tällaisten ihmisten takia meillä on monia kiertolaisia, varsinkin loppukesästä ja alkusyksystä kun perheessä on tajuttukin että ei se fretti olekaan niin kiva lemmikki. Vaikka monet fretinomistajatkin antavat eläimen omistamisesta sellaisen kuvan että elämä on yhtä helvettiä ja että fretti on niin vaativa eläin ettei sitä yksikään ihminen pysty pitämään ja kouluttamaan, niin ei se kuitenkaan niinkään ole. Tämäkin on vain sen takia, jotta pystyttäisiin ihmisille tekemään mahdollisimman selväksi se että millainen lemmikki fretti pahimmillaankin voi olla, jotta kukaan ei menisi ostamaan "sikaa säkissä". Monet fretinomistajat ottavat freteistä kiinnostuneita ihmisiä vierailemaan koteihinsa ja tutustumaan fretteihin tarkemmin, jotta freteistä kiinnostuneet ihmiset saisivat mahdollisimman realistisen kuvan siitä, millaisia lemmikkieläimiä fretit oikein ovat.

Fretti ei ole lemmikkieläimenä mahdottomuus, mutta koska laji on toistaiseksi vielä suhteellisen tuntematon Suomessa, niin tulisi sen hoidosta, sairauksista ja lajityypillisestä käyttäytymisestä ottaa mahdollisimman paljon selvää ennenkuin fretin hankintaa ruvetaan suunnittelemaan. Ihan vain sen takia jotta kiertolaisilta vältyttäisiin. Yksi tärkeimmistä asioista on muistaa se, että frettiä, eikä mitään muutakaan eläintä tule koskaan hankkia kiireessä. Ja mikäli täälläpäin tai jossain joku ihminen on, jota fretit kiinnostavat, niin esimerkiksi meille ovat kaikki tervetulleita tutustumaan Veetiin ja Taaviin. Minut saa kyllä kiinni täältä blogin puolelta, sähköpostilla tai vaikka facebookissa. Fretti on hieno lemmikki, joka ei kuitenkaan jokaiselle taplaajalle sovi, ihan niinkuin ei koirakaan. Mutta mikäli ihmisellä motivaatio riittää ja asenne on kohdillaan, ei elämä fretin kanssa ole mahdotonta. Omasta mielestäni se on lähinnä hauskaa, jännittävää, ja pojat tuovat paljon piristystä ja vauhtia päiviini. :)

♥ Manta

19 kommenttia:

Hantta kirjoitti...

Voin tunnustaa, että meidän Hermanni on ns. "pimeä fretti". Hermanni tuli meille monien asioiden kautta, mutta ei ole kiertänyt paikasta toiseen. Tietoa oli paljon ennen kuin Hermanni meille tuli ja tein hyvin tuttavuutta myyjän kanssa ennen kuin poika meille saapui. Vaikka meidän Hermanni on aivan mahtava kaveri eikä ongelmia ole ollut niin oon kanssani samaa mieltä, että fretti kannattaa aina hankkia kasvattajalta! Puhut ihan asiaa. :)

sanna kirjoitti...

Hyvä postaus taas, ja mukava tuo vertailu koiraan ja jyrsijään. Itse olen ajatellut, että ajanviennin suhteen fretti lienee haastavampi kuin kissa, helpompi kuin koira ja ehdottomasti haasteellisempi kuin jyrsijät. Kaikki muu on suhteellista; minua vähän jännittää, muten pärjään yhden fretin kanssa, vaikka pyöritän kolmen koiran taloutta ilman ongelmia :D. Fretti on niin erilainen eläin kuin koira, että siksi jännittää.

Onneksi on kuitenkin paljon ihmisiä, joilta kysyä aina apua, ja paljon aikaa päivittää vielä omaa tietoutta.

Anonyymi kirjoitti...

Taas kerran mahtava postaus. Haaveilen fretistä lemmikkinä, olen haaveillut noin puoli vuotta ja tietoa myös hakenut ja lukenut sen ajan. Olen myös vieraillut frettikodeissa. Jostain syystä nyt on alkanut tuntumaan siltä, että ei se fretti taida sittenkään olla meille oikea lemmikki. Olen yrittänyt miettiä, mikä saa minut empimään ja tullut siihen tulokseen, että tuleva perheenlisäys joskus muutaman vuoden päästä ja fretin yhdistäminen saa minut epävarmaksi. (Tosi sekava selitys..) Mitä sinä ajattelet tulevaisuudesta frettiesi kanssa?

Nata kirjoitti...

En kestä noita kuvia! D: Oot sää melkonen taiteilijasielu <3

mantu kirjoitti...

:'DDD Älä naura niille, yritin kovasti!!

mantu kirjoitti...

Noillakin asioilla on niin monet puolensa, itse en tuomitse sellaisia ihmisiä jotka ovat pimeän fretin hankkineet, mutta ovat sen jälkeen "tulleet järkiinsä", ja ovat sitä mieltä että itselle ei enää koskaan hankita pimeää pentua, vaan käännytään ihan virallisen kasvattajan puoleen. Uskon että Hermanni saa luonasi hyvää hoitoa, ja toivon että se eläisi normaalin pituisen elämän, se kun pimeissä pennuissa yleensä on surullisinta että linjat ovat huonoja ja freteillä on perinnöllisiä sairauksia ja ne voivat menehtyä ihan liian aikaisin. Sekin on yksi syy miksi suosin vain virallisia kasvattajia, haluan olla varma siitä että frettini on tullut sellaisesta yhdistelmästä jota on harkittu kauan ja pitkään, puntaroitu eri kanteilta. Ja mielestäni se on hyvä että ihmisetkin osaavat myöntää virheensä, muutamasta ihmisestä olenkin todella ylpeä kun he ovat minulle sanoneet että aikovat jatkossa luottaa vain viralliseen kasvattajaan, ja katuvat sitä että ovat hankkineet pimeitä pentuja. Sillä tavalla eivät tietenkään kadu, että nykyiset, pimeät fretit heivattaisiin pois, ei, kyllä pimeä pentu on varmasti ihan yhtä rakas lemmikki kuin se virallisenkin kasvattajan pentu, mutta he katuvat sitä että ovat tukeneet vääränlaista toimintaa. Itse arvostan sitä että asioista otetaan selvää ja kerätään tietoa ennen lemmikin hankintaa, pisteet siitä siis sinulle. :)

mantu kirjoitti...

Itse ajattelen juuri samalla kaavalla kuin sinäkin. :) Ja toisaalta, jollekin ihmiselle voi olla isompi vaiva putsata fretin hiekkalaatikkoja kuin käyttää koiraa lenkillä, näihinkään asioihin ei siis löydy tiettyjä oikeita vastauksia, lähinnä vain yleisiä vertauskuvia.

Itse uskon että sinusta tulee todella hyvä fretinomistaja koska olet omistautunut asialle niin paljon vinttikoiriesikin suhteen, pystyt varmasti järjestämään hyvät ja mukavat oltavat niin koirillesikin kuin näätävauvallekin. :)

Nimenomaan, itsekään en arkaile kysyä kokeneemmilta fretti-ihmisiltä mitään, vaan kysyn jos jotain mieleen juolahtaa. Yksinkertaisesti siksi että oppimisenhaluni näistä eläimistä on niin suuri, että haluan tietää kaiken, vaikken kaikkea voi tietääkkään! :)

mantu kirjoitti...

Kiitos sinulle! :)

Se on hienoa että olet ottanut asioista selvää ja jo käynytkin frettikodeissa, siellä saa kaikista realistisimman kuvan siitä millaista se elämä fretin kanssa oikeasti on. Tietenkin kaikista paras vaihtoehto olisi se, että saisi vaikka näädän hoitoon viikoksi tai pääsisi itse näätäkotiin viikoksi asumaan, tosin tälläisiä mahdollisuuksia on hyvin vähän.

Mikäli sinusta siltä tuntuu että fretti ei juuri nyt ole ajankohtainen, niin ei sitä sitten tarvitse hankkiakaan. :) Ja ymmärrän täysin jos jotkin asiat ovat saaneet sinut empimään, kaikki kaverinikin sanovat että "kyllä Veeti ja Taavi on tosi ihania ja niitä on ihanaa käydä katsomassa ja leikittämässä ja rapsuttelemassa, mutta silti en ottaisi itselle". Eli vaikka et frettiä itselle hankkisikaan, voit silti käydä vierailemassa frettikodeissa ja viettämässä aikaa näiden kanssa. :)

Ymmärrän että perheenlisäys ja fretti kuulostaa hankalalta yhdistelmältä. Mikäli siis kyseessä on nyt ihan ihmisvauva. Vauva vie hirveästi aikaa, jolloin sitä ei välttämättä fretillekään tarpeeksi jäisi. Lisäksi kun lapsi kasvaa ja on pieni, noin about 2v, niin ei se osaa varoa eläintä samalla tavalla kuin vanhempi lapsi. Kummityttöni on käynyt meillä katsomassa frettejä, hän tykkää leikkiä frettien kanssa kepillä jonka päässä on naru, mutta jos fretti kävelee häntä kohti niin hän juoksee taakseni "turvaan", vaikka fretillä ei pahat aikeet olisikaan. Vaikka Veetikin on todella kiltti ja yleensä vain pussailee vieraitakin, en silti uskaltaisi antaa kummityttöni käpälöidä frettiä niin että en itse pidä näädästä kiinni. Ymmärrän siis huolenaiheesi täysin.

Noh, olen vasta 18 vuotias joten ainakaan lasten tekeminen ei ihan juuri mielessä ole, en tiedä tuleeko koskaan olemaan. Ei sitä toisaalta tiedä milloin sielä päässä naksahtaa ja haluaakin sen ihmisvauvan, mutta varmasti meillä tulee frettejä olemaan aina. :) Lapset ja fretit ovat järjestelykysymys, ne voivat elää hyvin samassa talossa mutta lapsen lemmikiksi en koskaan frettiä hankkisi, sillä se voi oikeasti olla lapselle vaaraksikin vaikka kuinka olisi muuten kiltti ja kouluttamaton. Lapset eivät vaan välttämättä osaa toimia oikein lemmikin kanssa jolloin se voi säikähtää tai innostua liikaa ja vaikka puraista. Mutta freteistäni en aio koskaan luopua, sellaista tilannetta ei eteeni tule, paitsi jos sairastun todella, todella vakavasti, halvaannun tai kuolen. Silloin tietenkin on frettien kannalta parasta etsiä niille uusi koti.

Emilia kirjoitti...

:) hyvä postaus taas kerran :d Vitsi se ferret festuíval on taas jossain huitsin nevadassa :DD Mutta muuten käytiin eilen laittaamassa se Implantti :) ja ostamassa

Emilia kirjoitti...

no mä menin sitten vahingossa painamaan jo julkaise :D mutta nii ostamaan kanankauloja

Hantta kirjoitti...

Ei Hermanni meille olisi tullut jos en kunnolla tietoa siitä olisi saanut. :) En itsekään nuita pimeitä frettejä siis kannata, mutta osa kun niistä joutuu niin kovia kokemaan ja elää huonoissa oloissa niin ajattelen, että mieluummin otan huonovointisen fretin itselleni, kuin annan sen kärsiä huonoissa oloissa. Minulla on tarjota hyvä koti ja aikaa ja onhan täällä muutakin seuraa, nuo kissat siis. :) Suunnitelmissa on ottaa vielä toinen fretti, mutta ajankohtaa ei vielä tiedetä. Kasvattajilta olen aikeissa kysellä sitten, kun ajankohta on päätetty. Jos kiinnostaa niin Hermannin touhuja voi seurata minun blogistani, jonka olen vasta tehnyt. Mukavaa kevättä teille kaikille! :)

mantu kirjoitti...

Hei! Tsekkasin blogisi, Hermanni on kyllä mukavan näköinen poika. :) Onko se siis kodinvaihtaja, vai muutenvaan erittäin surkeista oloista? Pimeistä kasvattajista aika pieni osa kuitenkin on niitä joilla fretit oikeasti ovat ihan hirvittävällä hoidolla, mutta sellaisiakin löytyy.. Kuitenkin aina pitäisi ajatella että kun sen eläimen "pelastaa", niin tukee samalla tätä toimintaa. Eläinkaupatkaan eivät lakkaa myymästä frettejä, jos niitä sieltä jokin kokoajan ostaa. :/
Hyvää kevättä sinullekin, ja jätkälaumalle myös! :D

Hantta kirjoitti...

Hermanni ei ole kodinvaihtaja, mutta olen kuullut, että osa hänen sisaruksistaan on työnnetty myyjälle takaisin. :/ Meijän poitsu on onneksi myös ihan hyvistä oloista, isosta talosta, jossa myös muita eläimiä asui. En sitten tiedä siitä, että kuinka paljon siinä talossa frettien kanssa touhuttiin. Hermanni oli melko kova puremaan, kun meille saapui, joka päivä kädet verillä eikä antanut pitää sylissä tai edes kosketuksessa yhtään. Vieraita meille ei hirveästi tullut käymään, kun kaikki pelkäsi. :D Onneksi tuota ei jatkunut kovin pitkään ja nykyään vieraatkin saavat melko rauhassa olla. :) Hermanni on meidän eläinkatraasta kiltein! :D

Anonyymi kirjoitti...

kiva postaus sulla (: ja sain kyllä jonkin verran uusia tietoja mutten ole kamala kiinnostunut, mut se on kyll hauska eläin (:

muuten, tosta puhuttiin jyrsijästä että tosta ei puhuta mitään kaneista :D niin halusin vaa sanoo että kanitkin elävät pitkään ja ne kyllä tarvitsee liikuntaa kuin koko elämän häkissä. ja ne tarvitsee myös huomioita, joten ehkä se tarkoitti niiku tarvitsee tekemistä jonkun kanssa, silleen :D sori mun aivot jäivät jumiin xd niin ne ovat kyllä melko lähellä noi jyrsijät. neki pitää siivota laatikoita :d joten kanit ovat melko jyrsijöiden ja fretin välissä :D mut kunhan vain sanon tämä (:

mantu kirjoitti...

Heh, en näköjään ollu huomannu näitä kommentteja, mut hieno juttu että Pallero sai implantin ja saa raakaruokaakin nykyään! :)

mantu kirjoitti...

Kiitoksia. :) Itselläni ei kauheasti ole kaneista kokemusta enkä ole niistä järin kiinnostunutkaan, kotona on kyllä kani ja se saa olla vapaana kodinhoitohuoneessa, mutta vietää silti enemmän aikaa häkissään, ilmeisesti mieltää sen turvallisemmaksi paikaksi. Kanit kuitenkin ovat lähempänä jyrsijää kuin vaikka frettiä, mutta ymmärsin ehkä pointtisi. :D

Anonyymi kirjoitti...

Luin juttua siihen asti, kun aloit vertailla frettiä pienempiin jyrsijöihin. Itselläni on ollut rottia, ja nyt on pakko sanoa! KYLLÄ rottia pitää ulkoiluttaa (ei sentään ulkolenkillä :D), ja KYLLÄ rottien turkkia, kynsiä ja häntää tulee hoitaa säännöllisesti. Osittain sama pätee esim. marsuihin. Vaikka sanoitkin, että vertailet kovin lyhyesti, niin silti. Joku lemmikkiä harkitseva voisi tämän perusteella ottaakin pienjyrsijän fretin sijasta, kun ajattelee ettei ne tarvii muuta kuin perustarpeet. Mitä järkeä ottaa lemmikki, jos ei tee muuta kuin pitää ne elossa häkissään? Sori, tuli vähän tämmönen nettirage, joka ei oikeastaan edes liity fretteihin :) T. Riikka

Anonyymi kirjoitti...

Olen lukenut että fretit purevat ja ne pitää opettaa siitä pois. Mielenkiinnosta nyt vain että puriko esim. Veeti tai joku muu aluksi ja onko hankalaa opettaa fretti puremisesta pois?

mantu kirjoitti...

Anonyymi, meillä on vaihdellut hyvin paljon se että kuka on purrut, miten ja kuinka paljon. Veeti, Eeli ja Pabi olivat todella helppoja pentuja, hammasta ei tullut juuri lainkaan ja jos tulikin niin ei koskaan verille asti. Taavi taasen oli jotain välimaastosta, se puri silloin tällöin mutta melko kovaa. Navi ja Hatti ovat olleet sitten ihan oma lukunsa pentuna, kumpikin on ottanut kiinni ja lujaa juuri siitä mistä vain sattuivat otteen saamaan. Meillä koulutuskeinona on käytetty jäähyttämistä, eli kun sitä hammasta tulee niin fretti laitetaan kantokoppaan rauhoittumaan. Joillakin freteillä saattaa toimia myös se että ottaa tukevasti niskasta kiinni, mutta Hatin ja Navin tapauksessa se ainakin vain pahensi tilannetta. :P Mutta siis kyllä, fretti täytyy opettaa puremattomaksi ja ehdottomasti jo pentuiässä jotta myöhemmiltä ongelmilta vältytään.

Lähetä kommentti